Julkisen sektorin lahjoitus- ja hyödykemuotoinen joukkorahoitus Tampereen seudulla: mahdollistavat ja rajoittavat tekijät

Abstract

Suomessa julkisen sektorin laajentuminen ja hallintorakenteiden monimutkaistuminen ovat johtaneet siihen, että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on historiallisen alhaisella tasolla. Julkinen sektori on pyrkinyt ratkaisemaan heikkoa osallistumisaktiivisuutta erilaisin tavoin. Yhtenä osallistamisen tapana julkisella sektorilla on käytetty osallistuvaa budjetointia ja siihen kytkeytyvää joukkorahoitusta. Joukkorahoituksen tavoitteena on kerätä pieniä rahasummia suurelta määrältä ihmisiä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Internetin kehittymisen myötä joukkorahoitus on kasvattanut suosiotaan 2010–2020-luvuilla monipuolisena rahoitusmallina. Suomessa joukkorahoitusta on hyödynnetty erityisesti yksityisellä sektorilla, mutta myös julkisella sektorilla on pilotoitu erilaisia joukkorahoitushankkeita. Julkisella sektorilla toteutetut joukkorahoitushankkeet ovat olleet lahjoitus- ja hyödykemuotoisia eli vastikkeellisia hankkeita. Vastikkeellisissa joukkorahoittamisessa osallistuva henkilö saa palkkioksi jotain muuta kuin rahaa. Tutkielma toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivisia asiantuntijahaastatteluja ja kvantitatiivisen kyselylomakkeen tuloksia. Työssä tarkastellaan joukkorahoituksen käsitettä erilaisista näkökulmista, joukkorahoittamisen erilaisia muotoja ja syvennytään joukkorahoittamisen mahdollistaviin ja rajoittaviin tekijöihin. Kyselylomaketutkimuksen avulla päästään tarkastelemaan Tampereen seudun asukkaiden suhtautumista julkisen sektorin joukkorahoitukseen, ja asiantuntijahaastatteluiden näkökulmat tukevat kirjallisuudessa esiin nousevia joukkorahoituksen mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä, joita analysoidaan SWOT-analyysin avulla. Tulosten perusteella julkisen sektorin joukkorahoitushankkeissa on potentiaalia ja se tarjoaa lähes vaarattoman tavan osallistua oman paikallisyhteisön toimintaan, mutta joukkorahoittamisen tunnettuus nousee esiin sen suurimpana ongelmana. Lähes puolet kyselylomakkeeseen vastanneista eivät tunteneet joukkorahoituksen käsitettä ennalta, mutta 80 % vastaajista kertoivat olevansa valmiita osallistumaan itselleen mieluisiin julkisen sektorin joukkorahoitushankkeisiin. Tämä viittaa siihen, että joukkorahoittamisen tunnettuuden parantaminen voisi edistää osallistumista julkisella sektorilla.