Advanced Processing of III‒V Multijunction Solar Cells
Vuorinen, Marianna (2024)
Vuorinen, Marianna
Tampere University
2024
Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3711-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3711-7
Tiivistelmä
Aurinkosähkö on varteenotettava kestävän kehityksen energiamuoto. Tämän työn tutkittavana teknologiana on III–V-moniliitosaurinkokennot, jotka on valmistettu hilasovitetusti molekyylisuihkuepitaksiamenetelmällä ja joissa alimpana liitoksena käytetään laimeita typpiyhdistepuolijohteita. Nämä aurinkokennot soveltuvat erityisesti korkeaa suorituskykyä vaativiin käyttökohteisiin, kuten avaruusteollisuuteen ja maanpäällisiin valoa keskittäviin aurinkokennoihin. Korkealaatuiset komponentit on mahdollista saavuttaa vain optimoimalla rakenteiden ja valmistuksen jokainen osatekijä.
Väitöstyö keskittyy kahteen aihealueeseen komponenttien valmistusprosessien kehittämiseen liittyen: i) laimeita typpiyhdisteitä sisältävien III–V-puolijohderakenteiden märkäetsaukseen sekä ii) sähköisen etukontaktin valmistamiseen korkean hyötysuhteen sovelluksiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolijohdeteollisuudessa tavanomaisesti käytettyjä valmistus- ja karakterisointimenetelmiä tukeutuen useisiin optimointikierroksiin. Työssä käytettiin GaInP/GaAs/GaInNAsSb-kolmiliitosaurinkokennoja tulosten havainnollistamiseen.
Työn tärkeimpiin tuloksiin märkäetsaukseen liittyen kuuluu sopivien etsauskemioiden sekä etsauksen ominaisuuksien määrittäminen laimeille typpiyhdisteille, eli GaInNAs-, GaInNAsSb- ja GaNAsSb-puolijohdemateriaaleille. Sopiviin etsausliuoksiin lukeutuvat NH3:H2O2:H2O, H2SO4:H2O2:H2O ja H3PO4:H2O2:H2O eri liuossuhteissa. Lisäksi työssä kehitettiin III–V-moniliitosaurinkokennojen mesaetsaukseen soveltuva, kaikkia puolijohdekerroksia tasaisesti etsaava liuos HIO3:HCl:H2O, jonka avulla valmistetut komponentit saavuttivat hyvän toimintakyvyn. Työssä määritettiin mesaetsauksen ominaisuudet sekä epäsuotuisan selektiivisyyden lisääntymiseen vaikuttavat olosuhteet.
Väitöstyössä kehitettiin myös valmistusprosessi edistykselliselle konseptille, jossa etukontaktin liitinalusta sijaitsee kennon aktiivisen alueen ulkopuolella. Valmistuksessa ilmenneen plasman aiheuttaman materiaalin vaurioitumisen vuoksi prosessiin kehitettiin ylimääräinen märkäetsausvaihe. Väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää III–V-moniliitosaurinkokennojen lisäksi myös muiden III–V-puolijohdekomponenttien valmistamisessa.
Väitöstyö keskittyy kahteen aihealueeseen komponenttien valmistusprosessien kehittämiseen liittyen: i) laimeita typpiyhdisteitä sisältävien III–V-puolijohderakenteiden märkäetsaukseen sekä ii) sähköisen etukontaktin valmistamiseen korkean hyötysuhteen sovelluksiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolijohdeteollisuudessa tavanomaisesti käytettyjä valmistus- ja karakterisointimenetelmiä tukeutuen useisiin optimointikierroksiin. Työssä käytettiin GaInP/GaAs/GaInNAsSb-kolmiliitosaurinkokennoja tulosten havainnollistamiseen.
Työn tärkeimpiin tuloksiin märkäetsaukseen liittyen kuuluu sopivien etsauskemioiden sekä etsauksen ominaisuuksien määrittäminen laimeille typpiyhdisteille, eli GaInNAs-, GaInNAsSb- ja GaNAsSb-puolijohdemateriaaleille. Sopiviin etsausliuoksiin lukeutuvat NH3:H2O2:H2O, H2SO4:H2O2:H2O ja H3PO4:H2O2:H2O eri liuossuhteissa. Lisäksi työssä kehitettiin III–V-moniliitosaurinkokennojen mesaetsaukseen soveltuva, kaikkia puolijohdekerroksia tasaisesti etsaava liuos HIO3:HCl:H2O, jonka avulla valmistetut komponentit saavuttivat hyvän toimintakyvyn. Työssä määritettiin mesaetsauksen ominaisuudet sekä epäsuotuisan selektiivisyyden lisääntymiseen vaikuttavat olosuhteet.
Väitöstyössä kehitettiin myös valmistusprosessi edistykselliselle konseptille, jossa etukontaktin liitinalusta sijaitsee kennon aktiivisen alueen ulkopuolella. Valmistuksessa ilmenneen plasman aiheuttaman materiaalin vaurioitumisen vuoksi prosessiin kehitettiin ylimääräinen märkäetsausvaihe. Väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää III–V-moniliitosaurinkokennojen lisäksi myös muiden III–V-puolijohdekomponenttien valmistamisessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4929]