Keuhkoembolioiden yhteys uusiin syöpädiagnooseihin seurannassa
Lindberg, Ronja (2024)
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111310178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024111310178
Tiivistelmä
Primaareilla laskimotukoksilla tiedetään olevan 5–10 %:n yhteys uusiin syöpädiagnooseihin vuoden sisällä sairastumisesta. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löydetty syöpä parantaa hoidon ennustetta. Tämän takia potilas, joka on sairastanut idiopaattisen syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian, on hyvä ohjata jatkotutkimuksiin mahdollisen syövän toteamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia varjoainetehosteisella keuhkovaltimoiden tietokonetomografialla, TT-KE:lla, kuvannettujen potilaiden riskiä sairastua uuteen syöpään kuvauksen jälkeisessä seurannassa. Seurantaa toteutettiin viisi vuotta. Tutkimus toteutettiin takautuvana rekisteritutkimuksena Tampereen yliopistollisen sairaalan, Tays:n, potilaista, joilta kuvattiin keuhkovaltimoiden TT-angiografia 5/2012–5/2022 välisenä aikana Tays Acutassa. Tutkimukseen sisällytettiin sekä keuhkoemboliaa sairastaneet potilaat että ne potilaat, joilla TT-KE-kuvauslöydös jäi negatiiviseksi.
Tutkimukseen otettiin 11 812 potilasta, joista 2 029:llä (17 %) oli TT-KE-kuvantamisella todettu keuhkoembolia eli kuvantamislöydös oli positiivinen. Tutkimusaineisto ryhmiteltiin kuvantamislöydöksen ja syövän osalta alaryhmiin, jotka olivat positiivinen ja negatiivinen kuvantamislöydös sekä ei syöpää, aiempi syöpädiagnoosi ja uusi syöpädiagnoosi seurannan aikana.
TT-KE-kuvauksen jälkeen uusia syöpädiagnooseja todettiin seurannan aikana kaikkiaan 947 (8 %) kappaletta, joista yleisin syöpätyyppi oli keuhkosyöpä 12,9 %. Positiivisen kuvantamislöydöksen ryhmässä syövän esiintyvyys seurannassa oli 11,4 %, kun taas negatiivisen kuvantamislöydöksen ryhmässä esiintyvyys oli 9,7 % (X^2=4,5, p=0,035). Uusien syöpien esiintyvyys oli suurinta ensimmäisen kuukauden aikana TT-KEkuvauksesta.
Tutkimuksen ainoa tilastollisesti merkittävä ero löydettiin, kun kuvantamistuloksia ja uusia syöpädiagnooseja tarkasteltiin sukupuolen mukaan ryhmittäin. Seurannan aikana positiivisen kuvantamislöydöksen saaneista naisista sairastui syöpään useampi kuin negatiivisen kuvantamislöydöksen saaneista naisista (8,6 % vs. 11,9 %, p=0,002). Löydös oli merkittävä seuranta-ajankohdasta riippumatta. Miehillä samanlaista eroa ei havaittu, vaikka keuhkoembolioita ja uusia syöpädiagnooseja löydettiin määrällisesti enemmän kuin naisilta.
TT-KE-kuvauksella varmennettujen keuhkoembolioiden jälkeisten uusien syöpädiagnoosien esiintyvyys ei eronnut tilastollisesti merkittävänä verrattuna kuvantamislöydös negatiivisiin potilaisiin. Sukupuolen mukaan jaoteltuna naisilta löydettiin tilastollinen merkitsevyys siten, että todettu keuhkoembolia lisäsi syöpäriskiä. Sukupuolten välistä eroa tämä tutkimus ei pystynyt selvittämään. Seulontatutkimuksia tulisi kohdentaa järkevästi keuhkoembolian sairastamisen jälkeen piilevän syövän löytämiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia varjoainetehosteisella keuhkovaltimoiden tietokonetomografialla, TT-KE:lla, kuvannettujen potilaiden riskiä sairastua uuteen syöpään kuvauksen jälkeisessä seurannassa. Seurantaa toteutettiin viisi vuotta. Tutkimus toteutettiin takautuvana rekisteritutkimuksena Tampereen yliopistollisen sairaalan, Tays:n, potilaista, joilta kuvattiin keuhkovaltimoiden TT-angiografia 5/2012–5/2022 välisenä aikana Tays Acutassa. Tutkimukseen sisällytettiin sekä keuhkoemboliaa sairastaneet potilaat että ne potilaat, joilla TT-KE-kuvauslöydös jäi negatiiviseksi.
Tutkimukseen otettiin 11 812 potilasta, joista 2 029:llä (17 %) oli TT-KE-kuvantamisella todettu keuhkoembolia eli kuvantamislöydös oli positiivinen. Tutkimusaineisto ryhmiteltiin kuvantamislöydöksen ja syövän osalta alaryhmiin, jotka olivat positiivinen ja negatiivinen kuvantamislöydös sekä ei syöpää, aiempi syöpädiagnoosi ja uusi syöpädiagnoosi seurannan aikana.
TT-KE-kuvauksen jälkeen uusia syöpädiagnooseja todettiin seurannan aikana kaikkiaan 947 (8 %) kappaletta, joista yleisin syöpätyyppi oli keuhkosyöpä 12,9 %. Positiivisen kuvantamislöydöksen ryhmässä syövän esiintyvyys seurannassa oli 11,4 %, kun taas negatiivisen kuvantamislöydöksen ryhmässä esiintyvyys oli 9,7 % (X^2=4,5, p=0,035). Uusien syöpien esiintyvyys oli suurinta ensimmäisen kuukauden aikana TT-KEkuvauksesta.
Tutkimuksen ainoa tilastollisesti merkittävä ero löydettiin, kun kuvantamistuloksia ja uusia syöpädiagnooseja tarkasteltiin sukupuolen mukaan ryhmittäin. Seurannan aikana positiivisen kuvantamislöydöksen saaneista naisista sairastui syöpään useampi kuin negatiivisen kuvantamislöydöksen saaneista naisista (8,6 % vs. 11,9 %, p=0,002). Löydös oli merkittävä seuranta-ajankohdasta riippumatta. Miehillä samanlaista eroa ei havaittu, vaikka keuhkoembolioita ja uusia syöpädiagnooseja löydettiin määrällisesti enemmän kuin naisilta.
TT-KE-kuvauksella varmennettujen keuhkoembolioiden jälkeisten uusien syöpädiagnoosien esiintyvyys ei eronnut tilastollisesti merkittävänä verrattuna kuvantamislöydös negatiivisiin potilaisiin. Sukupuolen mukaan jaoteltuna naisilta löydettiin tilastollinen merkitsevyys siten, että todettu keuhkoembolia lisäsi syöpäriskiä. Sukupuolten välistä eroa tämä tutkimus ei pystynyt selvittämään. Seulontatutkimuksia tulisi kohdentaa järkevästi keuhkoembolian sairastamisen jälkeen piilevän syövän löytämiseksi.