Sukupuoli konekääntimien akilleen kantapäänä? : Konekääntimien taipumus sukupuolivinoumaan ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolivinouman esiintyvyyttä kolmella konekääntimellä tuotettujen konekäännösten avulla. Tavoitteena oli saada selville, millä tavalla sukupuoli näyttäytyy konekäännöksissä, millaisia yhteyksiä konekäännöksien sukupuolitetulla kielellä oli sukupuolivinoumaan, millä tavoin havaittu sukupuolivinouma voidaan yhdistää sukupuolistereotypioihin sekä millaisia eroja suomen, saksan ja englannin välillä on.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset:

1. Millä tavalla Google Translaten, DeepL:n ja Sanakirja.fin tuottamissa käännöksissä näkyy sukupuolitettu kieli? Missä määrin? 2. Millä tavalla käännöksien sukupuolitettu kieli viittaa sukupuolivinoumaan? 3. Millainen yhteys käännöksistä havaitulla sukupuolivinoumalla on yleisiin sukupuolistereotypioihin? 4. Millaisia eroja suomen, saksan ja englannin välillä esiintyy sukupuolivinouman suhteen?

Testidata muodostettiin käyttämällä Hannan (2023) työnhakijan apupalvelu MyPerfectResumen verkkosivuille kirjoittamaa artikkelia, jossa käsitellään MyPerfectResumen vuonna 2023 teettämän tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin työpaikkoihin ja ammatteihin liittyviä stereotypioita ja se toteutettiin kyselynä 1 022 amerikkalaiselle, joilta tiedusteltiin heidän mielipiteitään sukupuolistandardoiduista ammateista. Kyselyn pohjalta teetetystä taulukosta valitsin viisi miehiin yhdistettyä, viisi naisiin yhdistettyä sekä viisi sukupuolineutraaliksi miellettyä ammattia. Testidatan muodostuksessa käytettiin myös Smithin ym. (2018a) teettämää tutkimusta, jonka pohjalta valitsin kahdeksan positiivista ja kahdeksan negatiivista adjektiivia.

Testidata jaettiin kolmenlaisiin virkkeisiin: virkkeisiin, jotka sisältävät pelkän ammattinimikkeen; virkkeisiin, jotka sisältävät pelkän adjektiivin sekä virkkeisiin, jotka sisältävät molemmat elementit. Ammattinimikkeen sisältämiä virkkeitä oli yhteensä 15, pelkkiä adjektiiveja sisältämiä virkkeitä oli 16, kun taas virkkeitä, joihin kuuluivat sekä ammattinimike että adjektiivi, oli yhteensä 240.

Kaikki virkkeet sisälsivät hän-pronominin ja olla-verbin. Nämä virkkeet syötettiin edellä mainittuihin konekääntimiin: ammattinimikevirkkeet viiden virkkeen ryhmissä, adjektiivivirkkeet yhtenä ryhmänä. Virkkeet, jotka sisälsivät sekä ammattinimikkeen että attribuuttina toimivan adjektiivin, syötettiin kääntimiin ryhmänä, joka koostui yhdestä ammattinimikkeestä kaikilla adjektiiveilla.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että suurin osa, lähes neljä viidesosaa käännetyistä virkkeistä kääntyi konekääntimissä maskuliiniseen muotoon. Pieni osa kääntyi feminiiniseen muotoon ja ainoastaan yksi konekäännin tarjosi pelkkiä adjektiiveja sisältäviä virkkeitä kääntäessä käännösvaihtoehdoksi sekä maskuliinista että feminiinistä muotoa.

Jatkotutkimuksia ajatellen aineistoa voisi hyödyntää siten, että testidatan syöttäisi konekääntimiin yksittäisinä virkkeinä useamman virkkeen muodostaman ryhmän sijaan. Tällä metodilla voitaisiin saada selville, onko tavalla, jolla virkkeet syötetään kääntimiin, vaikutuksia siihen, ehdottaako konekäännin useampaa käännösvaihtoehtoa vai esiintyykö sukupuolivinoumaa siitäkin huolimatta.