Ei niin köyhä kuin lapsuudessa, mutta köyhempi kuin työkaverit: Köyhyys työssäkäyvien köyhien kirjoituksissa

Abstract

Työn muutos ja sen seurauksena yleistyneet epätyypilliset työsuhteet ovat lisänneet työssäkäyvien toimeentulo-ongelmia, luoden työssäkäyvien köyhien luokan. Työssäkäyvät köyhät ovat yhteiskunnallisesti kiinnostava ongelma, koska perinteisesti työssäkäynnin on ajateltu takaavan sekä yksilön, että hänen perheensä toimeentulon. Viime vuosien yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset muutokset ovat kuitenkin heikentäneet työllä toimeentulon edellytyksiä merkittävästi, asettaen työssäkäyvät uusien haasteiden eteen.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla työssäkäyvien kokemuksia köyhyydestä. Tavoitteena oli selvittää, miten työssäkäyvien köyhyys näyttäytyy tutkimusaineistossa. Tutkimuksen avulla haettiin tietoa työssäkäyvien köyhyydestä heidän itsensä kertomana.

Teoriataustana käytetään köyhyyteen ja työssäkäyviin köyhiin liittyvää tutkimusta ja kuvausta Suomessa 1990-luvun lamasta alkaneesta viimeisimmästä työelämän muutoksesta. Tutkielman aineistona on Töissä ja köyhä 2.0 kirjoitusaineisto vuodelta 2021. Aineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston toimesta kirjoituspyyntönä, johon on pyydetty vapaamuotoisia kirjoituksia työssäkäyviltä köyhiltä.

Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Analyysin avulla aineistosta esiin nousseet pääteemat olivat aineellinen puute, psyykkinen kuormitus, sosiaaliset suhteet, toimintakyky ja yhteiskunnallinen tuki.

Tutkimustulosten perusteella työssäkäyvien köyhyys on moniulotteinen ongelma, jolla on useita vaikutuksia yksilöiden ja perheiden elämään. Työssäkäyvien köyhyys näyttäytyy aineellisena puutteena, joka tulee esille esimerkiksi ruoan, välttämättömien tavaroiden ja asumisen puutteina. Köyhyys näyttäytyy myös psyykkisenä kuormituksena, joka näkyy muun muassa stressinä ja häpeänä. Sosiaaliset suhteet kaventuvat ja työssäkäyvät köyhät kokevat ulkopuolisuutta niin ystävyyssuhteista kuin yhteiskunnastakin. Toimintakyvyn vajeet tulevat esille epäuskona omiin mahdollisuuksiin muuttaa tilannettaan ja toteutumattomina haaveina elämänkulkuun kuuluvista asioista, kuten perheestä. Ajan puutteen haasteet ovat osa työssäkäyvien köyhien arkea. Tutkimukseni tulosten mukaan sosiaaliturva eri muodoissaan on tärkeä lisä erityyppisistä työsuhteista saatavaan palkkatuloon. Eri tekijät kietoutuvat toisiinsa, jolloin esimerkiksi asumisen puutteet kaventavat niin aikuisten kuin lastenkin sosiaalisia suhteita ja osallisuutta. Koettu työn epävarmuus vaikuttaa stressin lisäksi tulevaisuudenuskoa heikentävästi, millä on useita vaikutuksia niin yksilöön kuin yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallinen tuki on tärkeää epätyypillisissä työsuhteissa oleville. Työn epävarmuutta vakauttamalla voidaan tukea yksilöiden myönteisiä siirtymiä elämänkulun aikana.

The rise in atypical and precarious work patterns has increased low-income related problems among employed people and created a social class called the working poor. This is an interesting problem from the social political point of view. It challenges the traditional alliance between work and livelihood. Social and economical reformations behind this process have forced employed people to face new challenges in their endeavour to retain their livelihood.change of work and a rise of atypical and precarious work has in-creased in-work poverty.

The aim of this thesis is to explore how poverty appears and how it is articulated in the research data – how employed people experience poverty. The data used consists of writings collected from some Finnish employed people who suffer from poverty. The data is called Working and poor 2.0 (Töissä ja Köyhä 2.0) and has been gathered (2021) and owned by University of Jyväskylä.

The theoretical framework of this thesis is based on previous studies on working poor and on description of the latest revolution in working life beginning from the economic depression experienced in Finland in the 1990’s.

Content analysis is used as a research method. In the analysis five main themes were formed: material deprivation, psychological overload, social relationships, functional ability and support provided by society.

Based on the analysis poverty of employed people is a multi-dimensional problem with multiple effects on lives of individuals as well as families. Material deprivation appears for example as shortage of food, essential goods and proper accommodation. Psychological overload causes stress and shame which combined to material deprivation leads to decrease in social relationships and experience of social exclusion. Functional disabilities have an effect on how the working poor see themselves and their abilities to change the course of their lives. As a result, the working poor may give up on their dreams for example of having a baby or family.

Social security and other forms of support provided by society is crucial for precariats. It helps stabilize working life related uncertainties and enables to achieve positive transitions in life course.