Integration of Life Cycle Sustainability Assessment into decision-making: A case study on the sustainability implications of elevator retrofitting

Abstract

Vastuullisuus on olennainen osa nyky-yhteiskuntaamme. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla ovat kauaskantoisia sekä ajallisesti, että alueellisesti. Eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi vastuullisuudella on myös taloudellisia vaikutuksia ja se on välttämätön osa liiketoimintaa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa vastuullisuutteen kattaa ekologisen ulottuvuuden lisäksi myös sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden. Näiden ulottuvuuksien yhdistäminen ja tehokas hyödyntäminen päätöksenteossa voi kuitenkin olla haastavaa. Tämä tutkielma käsittelee päätöksentekoviitekehystä, joka yhdistää vastuullisuuden elinkaariarvioinnin (LCSA) monikriteeriseen päätösaanalyysiiin (MCDA) sekä sidosryhmien osallistamiseen ratkaisuna kestävää projektikehitystä tukevaan päätöksentekoon.

Ehdotettu päätöksentekoviitekehys rakentuu elinkaariarvioinnista, joka sisältää projektin arvioinnin sen sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten elinkaarivaikutusten kautta. Arvioinnissa hankkeen vaikutukset tunnistetaan ja allokoidaan vaikutuskategorioihin, jotka kiteyttävät hankkeen vaikutukset sen eri sidosryhmiin. Projektin vastuullisuus jokaisessa vaikutuskategoriassa arvioidaan viitekehyksessä luodulla positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia erottelevalla asteikolla. Osallistamalla hankkeen keskeisiä sidosryhmiä selvitetään heidän näkemyksensä vaikutuskategorioiden suhteellisesta tärkeydestä projektin vastuullisuudessa. Näitä näkemyksiä hyödynnetään MCDA-vaiheessa, jossa vaikutuskategorioille annetaan niiden tärkeyttä kuvastavat painoarvot joiden perusteella kerrotaan hankkeen vaikutuskategorioissa saamat arvosanat. Nämä painotetut arvosanat tuottavat yhteenlaskettuna arvion hankkeen vastuullisuudesta, joka perustuu sekä tietoon että hankkeen sidosryhmien arvovalintoihin.

Ehdotettua viitekehystä mallinnetaan soveltamalla sitä hissejä valmistavan tapausyrityksen projektiin, joka koskee hissin jälkiasennusta. Selvityksen keskeiset havainnot liittyivät tarpeeseen minimoida hankkeen ympäristövaikutuksia, sekä hankkeen huomattavaan potentiaaliin parantaa rakennetun ympäristön sosiaalista vastuullisuutta turvallisuuden, hyvinvoinnin, inklusiivisuuden ja talouskasvun kautta. Projektin keskeisiä sidosryhmiä osallistamalla selvitettiin heidän näkemyksensä ja tarpeensa, joita hyödynnettiin projektin vastuullisuuden arvioinnissa päätöksentekoviitekehyksen mallin mukaan. Viitekehyksen mallintaminen tapausyrityksen projektiin mahdollistaa sekä projektin yksityiskohtaisten vaiheiden vastuullisuusvaikutusten tunnistamisen ja analyysin että koko projektin vastuullisuuden arvioinnin ja sen hyödyntämisen päätöksenteossa.

Tutkielmassa luotu viitekehys eroaa aiemmista elinkaariajatteluun perustuvista arviointimenetelmistä huomioimalla vastuullisuuden kolme ulottuvuutta ja tavoittelemalla täydellisen objektiivisuuden sijaan systemaattista, monitieteistä ja hankkeeen osallisten arvoihin perustuvaa käsitystä vastuullisuudesta. Luodun viitekehyksen pohjalta tunnistetaan, että vastuullisuus on sekä subjektiivista että kontekstisidonnaista ja ehdotetaan tästä johtuvan epävarmuuden navigointia tavoittelemalla arvopohjaisia, tietoon perustuvia ja perusteellisesti arvoituja päätöksiä. Tutkielman johtopäätökset korostavat tarvetta ymmärtää ja sisällyttää päätöksentekoon niiden ryhmien näkökulmat, joihin hanke vaikuttaa, mieluiten osallistavan lähestymistavan kautta. Tutkimuksen tulokset havainnollistavat ja tarjoavat esimerkin siitä, miten ehdotettua viitekehystä voi hyödyntää vastuullisuuden arvioinnissa ja kestävän projektikehityksen päätöksenteossa.

Sustainability is an integral part of our modern society. The implications of human activities are far reaching, both temporally and spatially. Sustainability is as much a question of ethics and responsibility as it is an indispensable part of business. A comprehensive approach to sustainability encompasses not only the environmental dimension, but the social and economic dimensions as well. However, effectively using these dimensions in decision-making can be a challenge. To respond to this challenge, this thesis proposes a decision-making framework that integrates Life Cycle Sustainability Assessment with an approach of Multiple Criteria Decision Analysis and stakeholder engagement to guide decision making for sustainable project development.

The proposed decision-making framework is built around the Life Cycle Sustainability Assessment, which entails the evaluation of a project, product or service through its social, environmental and economic life cycle effects. The project’s sustainability implications are identified and allocated into impact categories that reflect the project’s influence on its various stakeholders. The sustainability of the project in relation to each impact category is then scored on a scoring system created for the proposed decision-making framework, where a positive score reflects a positive impact caused by the project, while a negative score reflects a negative impact caused by the project. By engaging the key stakeholders of the project, their view on the relative importance of the impact categories in terms of the project’s sustainability is resolved. These views are used in the MCDA phase, where the impact categories are weighted based on their importance, and these weights are used to multiply the scores received by the project in each impact category. The weighted scores added together result in an assessment of the project’s sustainability, which is based on both data and the stakeholder’s value judgements.

The proposed decision-making framework is modeled through applying it to a case company’s project of retrofitting elevators. The key findings were a need for minimizing the project’s environmental impacts, as well as a recognition of the project’s considerable potential in improving the social sustainability of the built environment through safety, well-being, inclusivity and economic growth. By engaging the project’s key stakeholders, insight on their perspectives and needs was obtained and utilized in the assessment of the project’s sustainability following the steps featured in the proposed decision-making framework. Modeling the decision-making framework for the case project enabled both the identification and analysis of the sustainability impacts of the detailed phases of the project, as well as an understanding of the overall sustainability of the project and its utilization in decision-making.

The proposed decision-making framework differs from previous evaluation methods centered around life cycle thinking through its inclusion of the three dimensions of sustainability and its aim, which instead of striving for complete objectivity, is to provide a systematic, multidisciplinary and value-based understanding of sustainability. The proposed decision-making framework recognizes that sustainability is both subjective and context-bound and suggests navigating the resulting uncertainty by pursuing value-based, knowledge-based and thoroughly evaluated decisions. The conclusions of this study emphasize the need to understand and include the perspectives of the groups affected by the project in decision-making. The results of the study demonstrate of how the proposed decision-making framework can be used in the assessment of sustainability and decision-making for sustainable project development.