"Olen vaikuttava puhuja. Änkytän paljon ja avoimesti": Aikuisten kokemuksia änkytyksen vaikutuksesta kommunikaatiokompetenssiin

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten änkyttävät ihmiset kuvailevat omaa kommunikaatiokompetenssiaan ja millä tavoin he vahvistaisivat sitä. Kehityksellisen änkytyksen yhteyttä kommunikaatiokompetenssiin on tutkittu ja se nähdään merkittävänä tutkimusaiheena, mutta aiemmissa tutkimuksissa kommunikaatiokompetenssia on keskitytty tarkastelemaan erilaisten arviointimenetelmien avulla, jolloin sitä on pyritty mittaamaan lukemilla ja arvoilla. Aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta, jossa änkyttäville ihmisille olisi annettu mahdollisuus itse avoimesti kuvailla kommunikaatiokompetenssiaan: Miten änkytys siihen vaikuttaa ja mikä voisi auttaa siihen?

Tämä tutkielma on monitapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty vuonna 2022 kansainvälisessä änkytysseminaarissa puolistrukturoidulla kyselytutkimuksella. ”Änkytinkö? Did I Stutter? Stammade jag?” -verkkokyselyyn vastasi 31 tutkittavaa, jotka edustivat kansalaisuuksia Euroopasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Vastauksia analysoitiin kvalitatiivisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että niukka enemmistö tutkittavista (61,5 %) mielsi itsensä hyviksi kommunikoijiksi. Tutkittavien myönteinen käsitys omasta kommunikointikyvykkyydestä liittyi keskustelutaitoihin, rohkeuteen mennä puhumista vaativiin tilanteisiin tai tapaan kommunikoida. Tämä tulos poikkeaa aiemmista kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan änkyttävillä aikuisilla on keskivertoa kielteisemmät kommunikaatioasenteet. Tutkielman tuloksesta selvisi myös, että enemmistö tutkittavista (65,5 %) osoitti toiveensa kommunikaatiokompetenssinsa vahvistumisesta muita ihmisiä kohtaan. Tästä enemmistöstä suurin osa (63,2 %) kaipasi ymmärtävämpää käytöstä vuorovaikutustilanteissa sujuvapuheisten ihmisten kanssa, kun taas loppujen mielestä keskeisin ongelma oli yhteiskunnallisissa rakenteissa. Kokemukset kielteisistä kohtaamisista ovat linjassa aiempien kansainvälisten tutkimusten kanssa, joissa on havaittu, että sujuvapuheiset ihmiset reagoivat kielteisemmin kuunnellessaan änkyttävää puhetta kuin kuunnellessaan sujuvaa puhetta. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksista ilmeni mielenkiintoinen havainto. Niissä vastauksissa, joissa toive kommunikaation helpottumisesta oli osoitettu itselle, yhdistettiin toive usein myös siihen, miten muut ihmiset ja yhteiskunta änkytykseen suhtautuvat.

Tämän tutkielman tulokset tarjoavat arvokasta tietoa änkyttävien ihmisten kanssa työskenteleville puheterapeuteille ja muille ammattilaisille, kuten esimerkiksi varhaiskasvattajille ja opettajille. Ne voivat auttaa ottamaan huomioon laajemmin elämän eri osa-alueita änkyttävien lasten ja aikuisten tarvitseman tuen arvioinnissa. Lisäksi tutkielmasta saatavalla tiedolla on yhteiskunnallista merkitystä. Tulosten avulla voidaan ymmärtää paremmin yhteiskunnan kielteisiä asenteita änkytystä ja änkyttäviä ihmisiä kohtaan. Lisääntynyt ymmärrys voi edesauttaa purkamaan änkytyksen ympärille liitettyä stigmaa ja näin parantaa änkyttävien ihmisten hyvinvointia.