Yhdessä luontoon: Ympäristötoimijuuden teemat Nuorten Luonto -lehdessä vuosina 2013–2023
Ojajärvi, Lotta (2024)
Ojajärvi, Lotta
2024
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024110810051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024110810051
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisilla tavoilla ympäristötoimijuuden eri muotoja käsitellään Nuorten Luonto -lehdessä vuosina 2013–2023. Lehden kohderyhmää ovat alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Tutkielman tarkoituksena on havainnollistaa, millaisilla tavoilla nuoria lukijoita kannustetaan ympäristötoimijuuteen, sekä miten ympäristötoimijuuteen liittyvät teemat kehittyivät ja muuttuivat vuosikymmenen aikana.
Teoriaosuudessa keskeisimmässä roolissa ovat ympäristötoimijuuden, ympäristökansalaisuuden, ympäristökasvatuksen ja kansalaisjournalismin käsitteet. Näistä kolme ensimmäistä auttavat hahmottamaan laajemmin ympäristötietoisen kansalaisuuden eri puolia ja kansalaisjournalismi yhdistyy Nuorten Luonnon asemaan julkaisuna, johon nuoret saavat itse tuottaa sisältöä.
Olen jakanut aineiston analyysin viiteen teemaan, jotka perustuvat Malin Fransbergin, Päivi Honkatukian, Arla Selinin ja Mari Pienimäen (2022) esittelemiin nuorten ympäristötoimijuuden ulottuvuuksiin. Tutkielmassa tarkasteltavia teemoja ovat ympäristöystävälliset teot, kulutusvalinnat, ympäristöhuolen jakaminen ja aktiivisuus ympäristöasioissa. Lisäksi nostin viidenneksi teemaksi luonnonharrastuksen omien havaintojeni myötä, sillä se nousi aineiston perusteella keskeiseksi teemaksi lehden sisällöissä. Tarkastelen aineistossani yhteensä yhtätoista Nuorten Luonto -lehteä vuosilta 2013–2023, joiden sisällöistä olen nostanut artikkeleita havainnollistamaan esiteltyjä toimijuuden teemoja.
Tarkasteltava ajanjakso on pitänyt sisällään useita globaaleja kriisejä, mutta myös murroksen kansalaisten mediankulutuksessa. Sosiaalisen median ja teknologian kehityksen myötä yhteisöt ovat siirtyneet pitkälti digitaaliseen muotoon, eivätkä nimenomaan nuorille suunnatut lehdet ole enää vaihtoehto monelle kuluttajalle. Vaikka monen aikakauslehden julkaiseminen on lopetettu, Nuorten Luonnon asema nuortenjärjestö Luontoliiton jäsenlehtenä on suojannut sitä kulutustottumusten muutokselta. Toimijuutta kuvataan lehdessä usein varsin käytännöllisten asioiden kautta, kuten ruokavalion, kulutuksen vähentämisen ja luonnosta oppimisen kautta. Lehden sisällöissä näkyvät myös kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden vaikutukset ympäristötoimintaan.
Teoriaosuudessa keskeisimmässä roolissa ovat ympäristötoimijuuden, ympäristökansalaisuuden, ympäristökasvatuksen ja kansalaisjournalismin käsitteet. Näistä kolme ensimmäistä auttavat hahmottamaan laajemmin ympäristötietoisen kansalaisuuden eri puolia ja kansalaisjournalismi yhdistyy Nuorten Luonnon asemaan julkaisuna, johon nuoret saavat itse tuottaa sisältöä.
Olen jakanut aineiston analyysin viiteen teemaan, jotka perustuvat Malin Fransbergin, Päivi Honkatukian, Arla Selinin ja Mari Pienimäen (2022) esittelemiin nuorten ympäristötoimijuuden ulottuvuuksiin. Tutkielmassa tarkasteltavia teemoja ovat ympäristöystävälliset teot, kulutusvalinnat, ympäristöhuolen jakaminen ja aktiivisuus ympäristöasioissa. Lisäksi nostin viidenneksi teemaksi luonnonharrastuksen omien havaintojeni myötä, sillä se nousi aineiston perusteella keskeiseksi teemaksi lehden sisällöissä. Tarkastelen aineistossani yhteensä yhtätoista Nuorten Luonto -lehteä vuosilta 2013–2023, joiden sisällöistä olen nostanut artikkeleita havainnollistamaan esiteltyjä toimijuuden teemoja.
Tarkasteltava ajanjakso on pitänyt sisällään useita globaaleja kriisejä, mutta myös murroksen kansalaisten mediankulutuksessa. Sosiaalisen median ja teknologian kehityksen myötä yhteisöt ovat siirtyneet pitkälti digitaaliseen muotoon, eivätkä nimenomaan nuorille suunnatut lehdet ole enää vaihtoehto monelle kuluttajalle. Vaikka monen aikakauslehden julkaiseminen on lopetettu, Nuorten Luonnon asema nuortenjärjestö Luontoliiton jäsenlehtenä on suojannut sitä kulutustottumusten muutokselta. Toimijuutta kuvataan lehdessä usein varsin käytännöllisten asioiden kautta, kuten ruokavalion, kulutuksen vähentämisen ja luonnosta oppimisen kautta. Lehden sisällöissä näkyvät myös kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden vaikutukset ympäristötoimintaan.