Incidence of cerebral cavernous malformations: a population-based study in Finland
Halmela, Aleksi (2025)
Halmela, Aleksi
2025
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411069962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411069962
Tiivistelmä
Aivojen kavernoomien ilmaantuvuudesta on julkaistu vain harvoja aiempia tutkimuksia, joissa diagnosoitujen kavernoomien ilmaantuvuudeksi on raportoitu 0,2–1,9 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kavernoomien ilmaantuvuustrendejä niiden kliinisen kuvan mukaan.
Teimme retrospektiivisen kohorttitutkimuksen kahden suomalaisen yliopistosairaalan, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueilla (ERVA-alueilla) diagnosoiduista kavernoomista. Vuosina 2004–2020 diagnosoidut kavernoomat etsittiin KYSin ja TAYSin hoitorekisteritietokannoista ja varmennettiin sairauskertomusten ja diagnostisten kuvantamistutkimusten avulla. Laskimme Euroopan standardiväestön mukaan ikävakioidut ilmaantuvuudet ja analysoimme ilmaantuvuustrendejä ja sen muutoksia sukupuolen, ikäryhmän ja kalenterivuoden mukaan Poisson-regression avulla.
KYSin ja TAYSin ERVA-alueilla todettiin yhteensä 669 kavernoomadiagnoosia vuosina 2004–2020. Ikävakioitu ilmaantuvuus oli 2,01/100 000 (95 % luottamusväli (LV) 1,85–2,16) kaikille kavernoomadiagnooseille, 1,25/100 000 (95 % LV 1,13–1,37) oireettomille kavernoomille, 0,75/100 000 (95 % LV 0,66–0,85) oireisille kavernoomille ja 0,46/100 000 (95 % LV 0,39–0,53) vuotaneille kavernoomille. Diagnosoitujen kavernoomien ilmaantuvuudessa ei ollut merkitsevää eroa KYSin ja TAYSin alueiden välillä eikä sukupuolten välillä. Kavernoomien ilmaantuvuus oli korkein 40–59-vuotiaiden ikäryhmässä ja matalin alle 20-vuotiailla ja yli 80-vuotiailla. Diagnosoitujen kavernoomien, erityisesti oireettomien kavernoomien, ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana.
Väestöpohjaisessa tutkimuksessamme kavernoomien ilmaantuvuus oli aiempien tutkimusten raportoimia ilmaantuvuuksia korkeampi ja kasvoi tutkimusjakson aikana. Kavernoomien aiheuttama terveydenhuollon taakka on merkittävä ja kasvava.
Teimme retrospektiivisen kohorttitutkimuksen kahden suomalaisen yliopistosairaalan, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueilla (ERVA-alueilla) diagnosoiduista kavernoomista. Vuosina 2004–2020 diagnosoidut kavernoomat etsittiin KYSin ja TAYSin hoitorekisteritietokannoista ja varmennettiin sairauskertomusten ja diagnostisten kuvantamistutkimusten avulla. Laskimme Euroopan standardiväestön mukaan ikävakioidut ilmaantuvuudet ja analysoimme ilmaantuvuustrendejä ja sen muutoksia sukupuolen, ikäryhmän ja kalenterivuoden mukaan Poisson-regression avulla.
KYSin ja TAYSin ERVA-alueilla todettiin yhteensä 669 kavernoomadiagnoosia vuosina 2004–2020. Ikävakioitu ilmaantuvuus oli 2,01/100 000 (95 % luottamusväli (LV) 1,85–2,16) kaikille kavernoomadiagnooseille, 1,25/100 000 (95 % LV 1,13–1,37) oireettomille kavernoomille, 0,75/100 000 (95 % LV 0,66–0,85) oireisille kavernoomille ja 0,46/100 000 (95 % LV 0,39–0,53) vuotaneille kavernoomille. Diagnosoitujen kavernoomien ilmaantuvuudessa ei ollut merkitsevää eroa KYSin ja TAYSin alueiden välillä eikä sukupuolten välillä. Kavernoomien ilmaantuvuus oli korkein 40–59-vuotiaiden ikäryhmässä ja matalin alle 20-vuotiailla ja yli 80-vuotiailla. Diagnosoitujen kavernoomien, erityisesti oireettomien kavernoomien, ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana.
Väestöpohjaisessa tutkimuksessamme kavernoomien ilmaantuvuus oli aiempien tutkimusten raportoimia ilmaantuvuuksia korkeampi ja kasvoi tutkimusjakson aikana. Kavernoomien aiheuttama terveydenhuollon taakka on merkittävä ja kasvava.