Eläinavusteinen nuorisotyö kestävän hyvinvoinnin vahvistajana
Paunonen, Laura (2024)
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024110710027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024110710027
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee miten eläinavusteinen nuorisotyö vahvistaa siihen osallistuneiden henkilöiden hyvinvointia kestävän hyvinvoinnin viitekehyksestä tarkasteltuna. Tutkimuskontekstina on Helsingin kaupungin ylläpitämä Fallkullan kotieläintila, jossa on tehty eläinavusteista nuorisotyötä vuodesta 1989.
Tutkielmani asettuu nuorisotutkimuksen monitieteiselle kentälle osaksi yhteiskuntatieteitä. Tutkielman aineisto kerättiin loka- ja marraskuussa vuonna 2023. Tutkimuskysymykseen haettiin vastauksia ryhmähaastattelun, teemahaastattelun sekä valokuvamuistelun keinoin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 21–46-vuotiasta Fallkullan entistä aktiivikävijää. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella eläinavusteisen toiminnan merkitykset jaettiin neljään yläluokkaan kestävän hyvinvoinnin teorian Having, Doing, Loving ja Being -ulottuvuuksien mukaisesti. Hyvinvointi näyttäytyi kaikissa ulottuvuuksissa tarvelähtöisesti kolmen merkitystekijän ympärillä: eläinten hoito, tekeminen ja toimijuus talli- ja navettaympäristössä sekä sosiaalinen toiminta yhteisössä.
Tulokset vahvistavat, että eläinavusteinen nuorisotyö mahdollistaa useita hyvinvoinnillisia tulokulmia, joilla nuori voi vahvistaa elämäänsä kestävästi eläinsuhteen muodostamisen kautta. Eläinavusteinen nuorisotyö on matalankynnyksen vapaa-ajantoimintaa, jolla on monipuolisia ja pitkäkestoisia kestävän hyvinvoinnin vaikutuksia ihmisen elämässä. Eläinavusteisessa työotteessa sosiaalisella yhteisöllä on keskeinen merkitys kestävän hyvinvoinnin rakentumisessa. Kestävää hyvinvointia on mielekästä tarkastella eläinavusteisessa nuorisotyössä subjektiivisesta ja tarvelähtöisestä näkökulmasta ottaen huomioon sen moniulotteisen ja relationaalisen luonteen. Relationaalisuus ilmeni hyvinvoinnin rakentumisena suhteessa itseen, muihin ihmisiin, eläimiin, luontoon ja koko ekosysteemiin.
Tutkielmani asettuu nuorisotutkimuksen monitieteiselle kentälle osaksi yhteiskuntatieteitä. Tutkielman aineisto kerättiin loka- ja marraskuussa vuonna 2023. Tutkimuskysymykseen haettiin vastauksia ryhmähaastattelun, teemahaastattelun sekä valokuvamuistelun keinoin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 21–46-vuotiasta Fallkullan entistä aktiivikävijää. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella eläinavusteisen toiminnan merkitykset jaettiin neljään yläluokkaan kestävän hyvinvoinnin teorian Having, Doing, Loving ja Being -ulottuvuuksien mukaisesti. Hyvinvointi näyttäytyi kaikissa ulottuvuuksissa tarvelähtöisesti kolmen merkitystekijän ympärillä: eläinten hoito, tekeminen ja toimijuus talli- ja navettaympäristössä sekä sosiaalinen toiminta yhteisössä.
Tulokset vahvistavat, että eläinavusteinen nuorisotyö mahdollistaa useita hyvinvoinnillisia tulokulmia, joilla nuori voi vahvistaa elämäänsä kestävästi eläinsuhteen muodostamisen kautta. Eläinavusteinen nuorisotyö on matalankynnyksen vapaa-ajantoimintaa, jolla on monipuolisia ja pitkäkestoisia kestävän hyvinvoinnin vaikutuksia ihmisen elämässä. Eläinavusteisessa työotteessa sosiaalisella yhteisöllä on keskeinen merkitys kestävän hyvinvoinnin rakentumisessa. Kestävää hyvinvointia on mielekästä tarkastella eläinavusteisessa nuorisotyössä subjektiivisesta ja tarvelähtöisestä näkökulmasta ottaen huomioon sen moniulotteisen ja relationaalisen luonteen. Relationaalisuus ilmeni hyvinvoinnin rakentumisena suhteessa itseen, muihin ihmisiin, eläimiin, luontoon ja koko ekosysteemiin.