Käsityön ideointi- ja suunnitteluvaiheen erilaiset opetustavat : Käsityönopettajien näkemyksiä ideoinnin ja suunnittelun opettamisesta

Abstract

Vuosien saatossa käsityön oppiaine on ollut pitkälti opettajan määrittelemän mallityön kopioimista, jolloin kaikki oppilaat ovat tehneet samanlaisen työn. Mallityötä kopioidessaan oppilas ei opi tuotesuunnittelun taitoa eikä pääse käyttämään omaa luovuuttaan. Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS, 2014) painottaakin ideoinnin ja suunnittelun tärkeyttä, jolloin tuotteista tulee oppilaille mielekkäämpiä ja merkityksellisempiä. Käsityön ideointia ja suunnittelua on tutkittu aiemmin, mutta tutkimuksista ei ilmene, miten opettajat toteuttavat niitä käytännössä.

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan, miten opetussuunnitelman mukainen käsityön ideointi- ja suunnitteluvaihe toteutuu käsityönopetuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostui, miten opettajat toteuttavat ideointi- ja suunnitteluvaiheen opetusta sekä miten opettajat perustelevat opetustapaansa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastanneita opettajia oli 22. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä ja analyysissä löytyi neljä opettajatyyppiä, jotka ovat opettajalähtöinen, opettajapainotteinen, opettajaohjaava ja oppilaslähtöinen ideointi- ja suunnitteluvaiheen opettaja.

Tutkimustulosten perusteella opettajien tavat toteuttaa ideoinnin ja suunnittelun opetusta poikkesivat merkittävästi toisistaan. Opettajatyypeistä opettajaohjaava mukailee parhaiten opetussuunnitelmaa, sillä siinä ideointia ja suunnittelua toteutetaan monipuolisesti erilaisin tehtävänannoin oppilaan kokemusmaailmasta käsin. Opettajalähtöinen, opettajapainotteinen ja oppilaslähtöinen tyyli puolestaan jäävät opetussuunnitelman tavoitteita suppeammiksi. Tuloksista on nähtävissä, ettei kaikilla opettajilla ole kattavaa tietämystä siitä, mitä kaikkea ideointiin ja suunnitteluun tulisi kuulua tai he eivät vain koe niiden opetusta merkityksellisenä. Opettajien tietoa ja ymmärrystä ideoinnista ja suunnittelusta voisi lisätä esimerkiksi täydennyskoulutuksilla tai valmiilla ideointiin täsmätyillä oppimateriaaleilla. On myös huomion arvoista pohtia, onko opetussuunnitelma liian monitulkintainen tasalaatuisen opetuksen näkökulmasta, sillä opettajatyyppien tavat toteuttaa ideoinnin ja suunnittelun opetusta olivat hyvin erilaisia, jopa päinvastaisia.

Over the years, the subject of handicraft has largely been a case of copying a model product defined by the teacher, with all the students doing the same product. By copying students do not learn product design skills and do not get to use their own creativity. The current basic education curriculum (POPS, 2014) emphasises the importance of ideation and design, making products more meaningful and relevant to students. Ideation and design in crafts have been studied in the past, but the research does not show how teachers teach them in practice.

This study explores how the curriculum-based craft ideation and design phase is implemented in craft education. The research questions were how teachers implement the teaching of the ideation and design phase and how teachers justify their teaching practice. The research was conducted as a qualitative study using an electronic questionnaire as a data collection method. The data was analysed using a data-driven content analysis method and four types of teachers were identified: teacher-centred, teacher-focused, teacher-directed and student-centred.

The results of the study showed that there were significant differences in the way teachers implemented the teaching of ideation and design. Of the types of teachers, the teacher-directed approach best reflects the curriculum, as it involves a variety of tasks and tasks to implement ideation and design from the perspective of the student's experience. Teacher-centred, teacher-focused and student-centred styles, on the other hand, fall short of the objectives of the curriculum. The results show that not all teachers have a comprehensive understanding of what should be included in the craft process or simply do not perceive its teaching as relevant. It is therefore evident that teachers could benefit from in-service training or teaching materials to support the teaching of ideation and design and to understand their importance. It is also worth considering whether the curriculum is too ambiguous from the point of view of uniform teaching, as the ways in which the types of teachers taught ideation and design were very different, even contradictory.