Liikuntateknologia ja arjen rytmisyys: Juoksun yhteydessä hyödynnettävän teknologian toimijaverkostot ja vaikutus arkeen
Leppäsalo, Miro (2024)
2024
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411069961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411069961
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan liikuntateknologiaa sekä arjen rytmittymistä. Työn tarkoituksena on selvittää, millä tavoin juoksun yhteydessä hyödynnettävän teknologian käyttö rytmittää ihmisten arkea. Tutkimuksen tavoitteena on siis pyrkiä kertomaan, millaisia vaikutuksia liikuntateknologian käytöllä on ihmisten arkeen ja sen rytmeihin. Lisäksi tutkielma pureutuu toimijuuteen ja liikuntateknologian käytön luomiin toimijaverkostoihin.
Tutkimus hyödyntää viitekehyksinään Henri Lefebvren rytmianalyysia sekä Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa. Lefebvren kehittelemää rytmianalyyttistä työtä sekä siihen liittyviä käsitteitä sovelletaan tutkimuksen tarkoituksiin sopivalla tavalla. Puolestaan Latourin toimijaverkkoteoria toimii tutkielmassa kattokäsitteenä, joka mahdollistaa teknologiaan yhdistetyn toimijuuden laajan hahmottamisen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sisällönanalyysia varten tutkimukseen on kerätty vapaaehtoisia osallistujia, jotka ovat täyttäneet kahden viikon ajan juoksupäiväkirjoja, jotka muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimuksen perusteella liikuntateknologian käyttö ei merkittävästi aseta arkisia rytmejä, vaan pikemminkin teknologisten laitteiden voi katsoa auttavan erilaisten rytmien hallinnassa tai toisaalta häiritsevän niitä.
Tutkimus osoittaa, kuinka teknologian sijaan keholliset rytmit ensisijaisesti määrittävät juoksua harrastavien ihmisten arjen rakenteita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, kuinka ihmiset eivät ole erityisen huolestuneita heistä kerätystä datasta, mutta samalla suhtautuminen datan oma-aloitteista jakamista kohtaan on hyvin tapauskohtaista ja vaihtelevaa.
Tutkimus paljastaa myös, miten teknologisten laitteiden oma toimijuus piiloutuu niiden käyttäjien huomiosta, kun laitteet toimivat odotusten mukaisesti ja asettuvat näin osaksi ihmisen kehollista toimijuutta. Kuitenkin ongelmatilanteissa laitteiden toimijuus tulee näkyvästi esiin, mikä johtaa usein tyytymättömyyden ja turhautumisen voimakkaisiin tunteisiin.
Tutkimus hyödyntää viitekehyksinään Henri Lefebvren rytmianalyysia sekä Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa. Lefebvren kehittelemää rytmianalyyttistä työtä sekä siihen liittyviä käsitteitä sovelletaan tutkimuksen tarkoituksiin sopivalla tavalla. Puolestaan Latourin toimijaverkkoteoria toimii tutkielmassa kattokäsitteenä, joka mahdollistaa teknologiaan yhdistetyn toimijuuden laajan hahmottamisen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sisällönanalyysia varten tutkimukseen on kerätty vapaaehtoisia osallistujia, jotka ovat täyttäneet kahden viikon ajan juoksupäiväkirjoja, jotka muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimuksen perusteella liikuntateknologian käyttö ei merkittävästi aseta arkisia rytmejä, vaan pikemminkin teknologisten laitteiden voi katsoa auttavan erilaisten rytmien hallinnassa tai toisaalta häiritsevän niitä.
Tutkimus osoittaa, kuinka teknologian sijaan keholliset rytmit ensisijaisesti määrittävät juoksua harrastavien ihmisten arjen rakenteita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, kuinka ihmiset eivät ole erityisen huolestuneita heistä kerätystä datasta, mutta samalla suhtautuminen datan oma-aloitteista jakamista kohtaan on hyvin tapauskohtaista ja vaihtelevaa.
Tutkimus paljastaa myös, miten teknologisten laitteiden oma toimijuus piiloutuu niiden käyttäjien huomiosta, kun laitteet toimivat odotusten mukaisesti ja asettuvat näin osaksi ihmisen kehollista toimijuutta. Kuitenkin ongelmatilanteissa laitteiden toimijuus tulee näkyvästi esiin, mikä johtaa usein tyytymättömyyden ja turhautumisen voimakkaisiin tunteisiin.