Vauvavuoden jälkeen jatkuva imetys : Tutkimus äitien imetykseen liittyvistä kokemuksista ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisesta

Abstract

Yli vuoden ikään jatkuva imetys suojaa sekä lasta, että imettävää äitiä monilta sairauksilta ja terveysriskeiltä. Pitkäkestoinen imetys on länsimaisessa kulttuurissa normeista poikkeavaa, mikä kuvautuu myös äitien kokemuksissa. Terveydenhuollon ammattilaisten tuki on tärkeää imetyksen jatkumiselle vauvavuoden jälkeen, mutta pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaaminen on puutteellista maailmanlaajuisesti. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa synteesi yli 1-vuotiaan lapsen imetyksestä äitien imetykseen liittyvien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, ja se koostui kolmesta vaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä, laadullisessa vaiheessa kuvattiin äitien (n=10) kokemuksia yli 1-vuotiaan lapsen imetyksestä (osajulkaisu I) ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteista sitä kohtaan (osajulkaisu II). Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan äidit kokivat yli vuoden kestävän imetyksen tärkeänä ja luonnollisena osana perheen elämää, jonka myötä he pystyivät edistämään sekä omaa, että lapsen parasta. Äitien kokemusten mukaan pitkäkestoinen imetys on väärin ymmärrettyä eikä sitä nähdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä. Äidit kokivat terveydenhuollon ammattilaisten imetysasenteiden vaihtelevan ammattilaiskohtaisesti, ja ristiriitainen kohtelu johti imetyksen salaamiseen niin yhteiskunnallisella tasolla, kuin terveydenhuollon ympäristöissä.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkoituksena oli kehittää terveydenhoitajien imetysohjausosaamista (sis. tiedot, taidot, asenteet) mittaava mittari ja arvioida sen psykometrisiä ominaisuuksia. Osana mittarin kehittämistä toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata terveydenhuollon ammattilaisten imetysohjausosaamista (sis. tiedot, taidot, asenteet) yli 1-vuotiaan lapsen imetykseen liittyen (osajulkaisu III). Katsauksen aineisto (n=7) analysoitiin deduktiivisella teema- analyysillä osaamisen käsitteen ohjaamana. Katsauksen tuloksena muodostuneen pääteeman Tiedot ja taidot -osa-alueet operationalisoitiin LBCS©-mittariksi, jonka kehittämisessä hyödynnettiin systemaattisen katsauksen lisäksi Extended Breastfeeding Knowledge and Attitudes -kyselyä sekä tutkimuksen laadullisen vaiheen tuloksia. Asiantuntijapaneelin (n=6) arviointien jälkeen LBCS©-mittari pilotoitiin esitutkimuksessa (osajulkaisu IV), johon osallistui neuvoterveydenhoitajia (n=197). Mittarin validiteettia arvioitiin Rasch analyysillä ja eksploratiivisella faktorianalyysillä. Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. LBCS©-mittari täytti uudelle mittarille asetetut vaatimukset. Lopullinen versio LBCS©-mittarista sisälsi kaksi osamittaria: Tiedot ja taidot, sekä Asenteet.

Tutkimuksen kolmannessa, määrällisessä vaiheessa mitattiin neuvolaterveydenhoitajien (n=270) imetysohjausosaamisen tasoa (sis. tiedot, taidot, asenteet) yli 1-vuotiaan lapsen imetykseen liittyen, sekä sosiodemografisten tekijöiden, tietojen, taitojen, asenteiden ja koetun koulutuksen tarpeen välisiä yhteyksiä (osajulkaisu V). Aineisto kerättiin LBCS©-mittarilla ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Neuvolaterveydenhoitajien sosiodemografisilla tekijöillä oli yhteyksiä sekä tieto- ja taitotasoon, että asenteisiin. Hieman yli puolella (n=151, 55,9 %) terveydenhoitajista oli hyvä tieto- ja taitotaso yli 1-vuotiaan lapsen imetykseen liittyen. Valtaosa terveydenhoitajista (n=191, 70,7 %) oli yleisasenteeltaan myönteisiä yli 1-vuotiaan lapsen imetystä kohtaan. Terveydenhoitajien asenne imetystä kohtaan muuttui vähemmän positiiviseksi kaikissa mittarin väittämissä imetettävän lapsen iän kasvaessa. Suurin osa terveydenhoitajista (n=195, 72,2 %) koki tarvitsevansa koulutusta yli 1-vuotiaan lapsen imetykseen liittyen. Terveydenhoitajien parempi tieto- ja taitotaso oli yhteydessä positiivisempaan asenteeseen, (r=0,523, p<0,001) ja paremman tieto- ja taitotason omaavat kokivat todennäköisemmin tarvetta lisäkoulutukselle aiheesta (OR=1,95, 95 % CI 1,14-3,34, p=0,015).

Tulosten avulla voidaan kehittää imetysohjausta ja siihen liittyvää koulutusta. Tutkimusta varten kehitetty LBCS©-mittari soveltuu neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen mittaamiseen, mutta vaatii jatkokehitystä.

Breastfeeding beyond 12 months (also referred as breastfeeding beyond infancy and long-term breastfeeding) protects both the child and the breastfeeding mother from many diseases and health risks. Long-term breastfeeding is not culturally acceptable in Western culture, which is also reflected in the experiences of mothers. Support from health professionals is crucial for the continuation of breastfeeding beyond infancy, but the competence for guiding long-term breastfeeding is lacking globally. The aim of the study was to synthesize the experiences of mothers breastfeeding beyond infancy and the long-term breastfeeding competence of public health nurses working in maternity and child health clinics.

The study was conducted as a mixed-methods study, consisting of three phases. In the first, qualitative phase of the study, the experiences of mothers (n=10) breast-feeding beyond 12 months (article I) and their experiences of the attitudes of health professionals towards long-term breastfeeding (article II) were described. The data were collected through thematic interviews and analysed using inductive content analysis. According to the results, mothers viewed breastfeeding beyond 12 months as an important and natural part of family life, which enabled them to promote the well-being of both them and their child. Mothers felt that long-term breastfeeding was misunderstood and not seen as socially acceptable. They also experienced that health professionals' attitudes towards breastfeeding varied individually, and contradictory treatment led to mothers hiding their breastfeeding both in societal settings and within healthcare environments.

The second phase aimed to develop and pilot an instrument to measure public health nurses’ long-term breastfeeding guidance competence (including knowledge, skills, attitudes) and to evaluate its psychometric properties. As part of the instrument’s development, a systematic literature review was conducted to describe the long-term breastfeeding guidance competence of health professionals (article III). The review's data (n=7) were analysed using deductive thematic analysis guided by the concept of competence. The main theme Knowledge and Skills was operationalized into the Long-term Breastfeeding Competence Scale© (LBCS). The development of the LBCS© scale also utilized the Extended Breastfeeding Knowledge and Attitudes questionnaire and the results from the qualitative phase of the study. After evaluation by an expert panel (n=6), the LBCS© scale was piloted in a pilot study (article IV) involving public health nurses working in maternity and child health clinics (n=197). The validity of the scale was assessed using Rasch analysis and exploratory factor analysis, and its internal consistency was evaluated with Cronbach's alpha coefficients. The LBCS© scale met the requirements for a new measurement tool. The final version of the LBCS© scale included two subscales: Knowledge and Skills, and Attitudes.

In the third, quantitative phase of the study, the level of long-term breastfeeding guidance competence (including knowledge, skills, attitudes) among public health nurses working in maternity and child health clinics (n=270) was measured, as well as the connections between sociodemographic factors, knowledge, skills, attitudes, and perceived need for additional training on the subject (article V). Data were collected using the LBCS© scale and analysed statistically. Sociodemographic factors of the public health nurses were related to their levels of knowledge, skills, and attitudes. Slightly more than half (n=151, 55,9%) of the public health nurses had a good level of knowledge and skills regarding long-term breastfeeding, and the majority (n=191, 70,7%) had baseline positive attitude towards long-term breastfeeding. The attitude towards breastfeeding became less positive as the age of the breastfed child increased in all attitude items. Most public health nurses (n=195, 72,2%) felt they needed additional training on long-term breastfeeding. A higher level of knowledge and skills was associated with a more positive attitude (r=0,523, p<0,001), and those with a higher level of knowledge and skills were more likely to perceive a need for additional training on the subject (OR=1,95, 95% CI 1,14-3,34, p=0,015).

The results of this study can be used to develop long-term breastfeeding guidance and related education. The LBCS© scale developed in this study is suitable for measuring the breastfeeding guidance competence of public health nurses but requires further development.