Julkinen liiketoimintaekosysteemi kiertotalouden synergioiden mahdollistajana : Tapaus ECO3 yrityspuisto

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee julkisesti hallinnoidun liiketoimintaekosysteemin, ECO3-yrityspuiston, roolia kiertotalouden synergioiden mahdollistajana. Tutkimuksen taustalla on kasvava kiinnostus kiertotalouteen ja sen edistämiseen alueellisten ekosysteemien avulla. Julkisesti hallinnoidut kiertotalouspuistot ovat yleistymässä, mutta niiden roolista yritysten kiertotaloustoimintojen edistäjänä on toistaiseksi vain rajallisesti tutkimustietoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ECO3-alueen yritykset kokevat alueen tuomat synergiaedut ja julkisen toimijan vaikutuksen, ja kuinka nämä tekijät tukevat kiertotalouden strategioita.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista tapaustutkimusta, jossa aineistona olivat ECO3-alueen yritysten haastattelut sekä kiertotalouteen liittyvät asiakirjat ja raportit. Tutkimus eteni niin, että aineisto analysoitiin temaattisesti ja analyysin avulla pyrittiin kartoittamaan alueen ekosysteemin vaikutuksia yritysten toimintaa, kiertotalousinnovaatioihin ja julkisen sektorin roolin yritysten tukemisessa. Haastatteluaineiston analyysi tarjosi näkökulmia yritysten kokemista hyödyistä ja haasteista kiertotalouden toimintaympäristössä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ECO3-ekosysteemi tarjoaa yrityksille merkittäviä hyötyjä julkisen toimijan tuella. Nokian kaupungin kehitysyhtiö on ollut keskeisessä roolissa alueen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisessä, mikä tarjoaa yrityksille valmiin infrastruktuurin lisäksi hallinnollista ja verkostoitumista tukevaa apua, mikä vähentää yritysten riskejä ja resursseja vaativia investointeja alkuvaiheessa. Tämä tuki helpottaa erityisesti uusien yritysten pääsyä alueelle ja tarjoaa mahdollisuuden keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lisäksi kehitysyhtiön luomat verkostoitumismahdollisuudet ja järjestämät yhteistyöfoorumit vahvistavat yritysten keskinäistä yhteistyötä, mikä tukee liiketoiminnan kehittymistä ja yritysten innovaatioiden syntymistä. Alueen selkeä fokus kiertotalouteen lisää myös ECO3-yritysten näkyvyyttä kestävän kehityksen edelläkävijöinä, mikä parantaa niiden mainetta ja kilpailukykyä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että ECO3-puisto toimii merkittävänä alustana, joka ei ainoastaan mahdollista kiertotalouspohjaisten liiketoimintojen kehittymisen, vaan myös tukee aktiivisesti innovaatioita ja uusien toimintamallien kehittämistä, vaikka innovaatioiden täysimittainen hyödyntäminen onkin osittain vielä alkuvaiheessa. Alueella toimivat yritykset kokevat, että julkisen toimijan tuki – kuten infrastruktuurin tarjoaminen, hallinnollinen apu ja verkostoitumismahdollisuudet – on olennaista ECO3:n pitkäjänteiselle kasvulle ja alueen houkuttelevuudelle. Julkisen sektorin rooli nähdään myös tärkeänä alueen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen mukaisten toimintojen edistämisessä, sillä se luo yrityksille vakaat ja joustavat toimintaedellytykset sekä tukee resurssitehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta lisääviä ratkaisuja. Näin ECO3-alue vahvistaa asemaansa innovatiivisena kiertotalouskeskuksena, jonka rakenteet ja yhteistyömallit tarjoavat merkittäviä etuja sekä yrityksille että yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä.

Haastatteluihin osallistuneet yritykset edustavat monipuolisesti erilaisia toimialoja, yrityskokoja ja kiertotalouteen liittyvän sitoutumisen tasoja, mikä antaa näkemyksiä ekosysteemin moninaisuudesta, mutta voi myös rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi aineiston kohtuullisen suppea koko saattaa asettaa rajoituksia tulosten monipuolisuudelle ja synergioiden sekä julkisen tuen vaikutusten syvemmälle ymmärrykselle. Laajempi ja monipuolisempi otos tulevissa tutkimuksissa voisi tarjota entistä kattavamman kuvan ECO3-ekosysteemin vaikutuksista ja lisätä tutkimuksen luotettavuutta. Samalla se mahdollistaisi tarkemman vertailun eri toimialojen ja erikokoisten yritysten välillä, jolloin kiertotalousekosysteemin merkitys eri toimijoille tulisi näkyviin entistä selkeämmin.