Kantaverkkoyhtiön reservilaskutusprosessin kehittäminen

Abstract

Tulevaisuudessa sähköjärjestelmän reservien tarve on kasvamassa ja toimijoita tarvitaan lisää reservimarkkinoille. Laskutusprosessi on reservitoimijan kannalta tärkeä prosessi, sillä sen kautta he saavat reservimarkkinoilta tulevan taloudellisen hyödyn. Reservilaskutusprosessia kehittämällä Fingrid pyrkii parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä tekemään reservimarkkinoista houkuttelevamman uusille toimijoille. Laskutuksen toimiessa toimijat luottavat laskutuksen tarkkuuteen ja heillä on myös siksi motivaatio ylläpitää reservit tilauksen mukaisesti. Tämä edesauttaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpidon tehokkuutta. Työssä kehitetään kapasiteettimarkkinoiden laskutusta ja energiamarkkinoiden laskutus on rajattu pois, sillä niiden laskutus on ulkoistettu palveluyhtiö eSett Oy:lle.

Toimijoiden määrän ja reservikaupankäynnin lisääntyessä on myös prosessia kehitettävä Fingridin näkökulmasta, jotta Fingrid kykenee vastaamaan lisääntyvään työmäärään. Työn tuloksena on myös ehdotus jatkotoimenpiteistä prosessin kehittämiseksi.

Tutkimusmenetelmänä työssä on haastattelut ja haastateltaviksi valittiin joukko eri rooleissa toimivia reservitoimijoita sekä heidän palveluntarjoajiaan. Haastateltaviin kuului myös kolme eurooppalaista kantaverkkoyhtiötä. Keskustelua käytiin myös Fingridin sisällä reservilaskutuksen eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden kanssa.

Haastatteluissa käytiin keskustelua nykyisen prosessin toimimisesta, sen haasteista ja miten sitä tulisi kehittää. Keskustelua käytiin myös kahdesta Fingridin ehdottamasta uudesta mahdollisesta laskutusmallista ja niiden soveltuvuudesta. Kantaverkkoyhtiöiden haastatteluissa haettiin näkemyksiä siitä, miten he toteuttavat reservilaskutuksen

Reservitoimijoiden kannalta kehityskohteet liittyvät pääasiassa ylläpidetyn reservikapasiteetin reaaliaikamittauksen toimittamiseen sekä mahdollisten poikkeaminen selvittämiseen. Tätä varten he toivovat palvelua, jossa laskutusaineistoa pääsisi täsmäyttämään pitkin laskutusjaksoa. Epävarmuuksia on ollut myös sanktioihin liittyen ja ylitsepääsemättömän esteen raportointia halutaan selkeämmäksi. Reservitoimijalla on myös iso rooli prosessin työtehtävissä ja prosessin toiminta riippuu paljon siitä, kuinka hyvin toimijat kykenevät toimittamaan reaaliaikatiedon sekä luomaan ja lähettämään laskut.

Fingridin näkökulmasta työtä aiheuttaa reaaliaikatiedon puutteet sekä mahdollisten poikkeaminen selvittäminen. Datan oikeellisuus on tärkeää myös Fingridin taloushallinnon kannalta, jotta laskujen oikeellisuus voidaan varmistaa sekä tarvittavat ennusteet ovat oikein riittävällä tarkkuudella. Fingridin työmäärä riippuu paljon reservitoimijoiden kanssa selvitettävästä työstä, mikä korostaa reservitoimijan roolia työtehtävissä.

Uudet laskutusmallit otettiin eri osapuolien puolesta hyvin vastaan ja ne pystyvät tuomaan ratkaisuja tärkeimpiin kehityskohteisiin. Mallien väliltä ei noussut suurta suosikkia, joten valinta tulee perustumaan siihen, miten tarvittavat ominaisuudet ja toiminnallisuudet saadaan toteutettua. Työn tulosten pohjalta jatkotoimenpiteet lyhyelle aikavälille on parantaa datan läpinäkyvyyttä. Tämä saavutetaan rakentamalla nykyiseen malliin työkaluksi laskutusaineiston raportointialusta.

Pidemmän aikavälin teemana kehityksessä on reservitoimijoiden työtehtävien vähentäminen. Reservitoimijan työtehtäviä prosessissa kyetään vähentämään ottamalla käyttöön uusi laskutusmalli. Toisena pidemmän aikavälin toimenpiteenä olisi kannattavaa tehdä selvitys ylläpidetyn kapasiteetin reaaliaikatiedon toimituksen kehittämisestä ja sen vaatimusten keventämisestä. Tämä olisi eduksi etenkin pienille uusille toimijoille ja madaltaisi heidän kynnystänsä liittyä reservimarkkinoille.