Sustainability challenges in steel supply chain: Identifying and addressing key factors in project business context

Abstract

With increasing pressure from regulatory authorities and other stakeholders to meet ambitious environmental targets, sustainability has become part of the strategy. Increasing requirements for supply chain identification of social concerns and emissions accounting and reporting have made companies realize the lack of visibility in the supply chain. The requirements demand that they address not only the emissions of their own operations, but also those of their supply chain. As the steel industry is one of the largest global emitters of carbon dioxide, emissions mitigation in the supply chain has grown broad interest. However, the supply chains are complex and networked which challenges identifying and addressing the possible issues in the supply chain.

To address the identified gap, the study focuses on a case company operating in the energy industry in Finland. The thesis focuses on substation projects mainly in Finland with a particular focus on procured steel on its projects as they are highly dependent on both structural steel and steel used in sold grid products. Therefore, the main objective of the thesis is to explore and identify the sustainability situation and its challenges of the current steel supply chain for substation projects. The second objective of the thesis is to find a mix of practices to make possible changes internally and externally in the steel supply chain.

The approach for the thesis was a qualitative, exploratory single-case study. Eight internal and external thematic interviews were conducted focusing on steel supply chain sustainability, the market situation, and internal processes. Theories in the field of steel production, sustainable supply chain management, and project-based supply chain management were used in the analysis. By linking the data obtained from internal sources and interviews with the literature reviewed, the challenges in the steel supply chain could be identified.

The findings revealed internal challenges with limited knowledge, commitment to sustainable practices, and difficulties in communicating within the organization. Externally, while external pressures are increasing the customer demand for sustainable material choices, the lack of standardized purchasing criteria and requirements and limited collaboration across the supply chain are hindering progress. The study encourages changes in internal purchasing criteria and requires greater collaboration with the upstream supply chain to create a more sustainable and transparent supply chain.

Because there was not a completely transparent view of the entire steel supply chain, the results should be viewed as directional. Moreover, as the research was conducted as a case study, the results are only applicable in the substation project business during the research period and therefore, should not be generalized. However, the research enabled future research opportunities, for example in comparing supplier and customer sustainability requirements in various geographic markets.

Yritykset ovat yhä suuremman paineen alla saavuttaakseen ympäristötavoitteita, muun muassa sääntelyviranomaisten ja muiden sidosryhmien vaatimusten vuoksi, minkä seurauksena vastuullisuudesta on tullut olennainen osa yritysten strategiaa. Yritykset ovat havahtuneet vähäiseen näkyvyyteen toimitusketjuissaan samalla kun toimitusketjun sosiaalisiin ja päästöihin liittyvät raportointivaatimukset ovat lisääntyneet. Lisävaatimusten myötä yritysten on huomioitava sekä omat että koko toimitusketjun päästöt. Erityisen huomion kohteena on terästeollisuus, joka on yksi suurimmista hiilidioksidipäästölähteistä koko maailmassa. Päästöjen vähentäminen toimitusketjussa on herättänyt laajaa kiinnostusta, mutta toimitusketjujen monimutkaisuus ja verkottuneisuus tekee haasteiden tunnistamisesta ja tarkastelusta haastavaa.

Tutkimus keskittyy kohdeyritykseen, joka toimii energiateollisuudessa Suomessa. Diplomityö keskittyy Suomessa toteutettaviin sähköasemaprojekteihin, ja niissä käytettävään teräkseen, mitkä ovat vahvasti riippuvaisia sekä rakenneteräksestä että sähkölaitteissa käytetystä teräksestä. Diplomityön päätavoitteena on tunnistaa ja tarkastella sähköasemaprojektien nykyisen terästoimitusketjun vastuullisuuden tilannetta ja sen haasteita. Diplomityön toisena tavoitteena on löytää yhdistelmä käytäntöjä, joilla voidaan tehdä mahdollisia sisäisiä ja ulkoisia muutoksia teräksen toimitusketjussa vastuullisuuden näkökulmasta.

Diplomityö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tehtiin kahdeksan kohdeyrityksen sisäistä ja ulkoista teemahaastattelua. Teemahaastattelut käsittelivät teräksen toimitusketjun vastuullisuutta, markkinatilannetta ja yrityksen sisäisiä prosesseja. Analyysissa hyödynnettiin teorioita teräksen tuotannosta, vastuullisen toimitusketjun hallinnasta sekä projektilähtöisen toimitusketjun hallinnasta. Kohdeyrityksen sisäiset materiaalit lopulta yhdistettiin haastatteluista kerättyyn dataan, joiden avulla tunnistettiin vastuullisen teräksen toimitusketjun haasteita.

Tulokset toivat esiin sisäisiä haasteita, kuten rajallisen tietämyksen, heikon sitoutumisen vastuullisiin käytäntöihin ja vaikeuksia organisaation sisäisessä viestinnässä. Vaikka ulkoiset paineet nostavat asiakkaiden vaatimuksia vastuullisista materiaalivalinnoista, vakioitujen hankintakriteerien ja -vaatimusten puute sekä heikko yhteistyö toimitusketjussa hidastavat kehitystä. Diplomityö suosittelee sisäisten hankintakriteerien muutosta ja korostaa tiiviimpää yhteistyötä toimitusketjun alun toimijoiden kanssa, jotta terästoimitusketjusta saadaan vastuullisempi ja läpinäkyvämpi.

Koska koko toimitusketjusta ei saatu täysin kattavaa näkemystä, tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Lisäksi tapaustutkimuksen luonteen vuoksi tulokset koskevat vain sähköasemahankkeita tutkimusjakson aikana, eivätkä ole siten yleistettävissä laajemmin. Tutkimus kuitenkin avaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksille, kuten toimittajien ja asiakkaiden vastuullisuusvaatimusten vertailuun eri markkina-alueilla.