Tekoäly selkokielen kääntäjänä : Tarkastelussa ChatGPT ja viranomaistekstit
Uusikartano, Pinja (2024)
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411019789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411019789
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista selkokieltä ChatGPT tuottaa. Toisena tutkimuskysymyksenä oli se, noudattavatko ChatGPT:n tuottamat selkokieliset käännökset sanaston osalta selkokielen vaatimuksia Suomessa ja mitkä sanastolliset asiat tuottavat sille ongelmia. Tutkielma pohjautuu aiemmin Saksassa tehtyyn samankaltaiseen tutkimukseen.
Tutkimuksessa käytettiin vertailevaa tekstianalyysiä ja analyysin tukena hyödynnetiin Selkokeskuksen kehittämää Selkomittari 2.0:aa, ymmärrettävyysteoriaa sekä selkokielen yleisiä ohjeistuksia. Tutkimusaineisto tuotettiin syöttämällä ChatGPT:hen käännöskehote ja käännettävä teksti. Käännettävät tekstit olivat viranomaisten tuottamia ja edustivat virkakieltä. Sekä käännettäviä tekstejä että käännöskehotteita oli molempia kaksi. Yhteensä analysoitavia ChatGPT:n tuottamia käännöksiä oli siis neljä ja analyysin pääpaino oli seuraavissa asioissa: sanojen yleisyys ja tuttuus, sanojen selittäminen, pitkät sanat, sanojen konkreettisuus sekä toiston hyödyntäminen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tekoälybotti ChatGPT ei pysty toistaiseksi tuottamaan selkokielisiä tekstejä, jotka vastaisivat täysin selkokielen vaatimuksia Suomessa. ChatGPT:n tuottamat käännökset ovat tutkimuksen perusteella kuitenkin lyhyempiä kuin niiden virkakieliset lähtötekstit ja käännökset sisältävät toistoa ja selityksiä, jotka helpottavat tekstin ymmärtämistä. Tutkimuksessa selvisi, että ChatGPT:n tuottamissa käännöksissä käytettiin runsaasti sanastoa, joka ei ole yleistä ja tuttua. Myös käytetty käännöskehote vaikutti ChatGPT:n tuottaman käännöksen laatuun esimerkiksi sen osalta, lisättiinkö tekstiin selityksiä tai toistettiinko tekstin kannalta tärkeitä sanoja. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että ChatGPT voisi toimia ihmiskääntäjän aputyökaluna selkokielelle käännettäessä. Tutkimus tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja jatkotutkimukselle, sillä aihetta olisi mahdollista tutkia esimerkiksi vastaanottajan näkökulmasta tai käyttäjätutkimuksen avulla.
Tutkimuksessa käytettiin vertailevaa tekstianalyysiä ja analyysin tukena hyödynnetiin Selkokeskuksen kehittämää Selkomittari 2.0:aa, ymmärrettävyysteoriaa sekä selkokielen yleisiä ohjeistuksia. Tutkimusaineisto tuotettiin syöttämällä ChatGPT:hen käännöskehote ja käännettävä teksti. Käännettävät tekstit olivat viranomaisten tuottamia ja edustivat virkakieltä. Sekä käännettäviä tekstejä että käännöskehotteita oli molempia kaksi. Yhteensä analysoitavia ChatGPT:n tuottamia käännöksiä oli siis neljä ja analyysin pääpaino oli seuraavissa asioissa: sanojen yleisyys ja tuttuus, sanojen selittäminen, pitkät sanat, sanojen konkreettisuus sekä toiston hyödyntäminen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tekoälybotti ChatGPT ei pysty toistaiseksi tuottamaan selkokielisiä tekstejä, jotka vastaisivat täysin selkokielen vaatimuksia Suomessa. ChatGPT:n tuottamat käännökset ovat tutkimuksen perusteella kuitenkin lyhyempiä kuin niiden virkakieliset lähtötekstit ja käännökset sisältävät toistoa ja selityksiä, jotka helpottavat tekstin ymmärtämistä. Tutkimuksessa selvisi, että ChatGPT:n tuottamissa käännöksissä käytettiin runsaasti sanastoa, joka ei ole yleistä ja tuttua. Myös käytetty käännöskehote vaikutti ChatGPT:n tuottaman käännöksen laatuun esimerkiksi sen osalta, lisättiinkö tekstiin selityksiä tai toistettiinko tekstin kannalta tärkeitä sanoja. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että ChatGPT voisi toimia ihmiskääntäjän aputyökaluna selkokielelle käännettäessä. Tutkimus tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja jatkotutkimukselle, sillä aihetta olisi mahdollista tutkia esimerkiksi vastaanottajan näkökulmasta tai käyttäjätutkimuksen avulla.