Essays on Income and Labor Mobility
Remes, Sami (2024)
Remes, Sami
Tampere University
2024
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3685-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3685-1
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja kolmesta esseestä, jotka sijoittuvat julkistalouden ja työn taloustieteen aloille. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan keskiluokan laskua ja kahdessa jälkimmäisessä joukkoirtisanomisten vaikutuksia. Kaikki esseet ovat empiirisiä ja käyttävät Tilastokeskuksen laajaa ja korkealuokkaista rekisteriaineistoa. Tutkimuksissa pyritään parantamaan ymmärrystä työllisiin kohdistuvista taloudellisista shokeista ja niiden vaikutuksista.
Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan keskiluokan populaatio-osuuden laskua Suomessa vuosien 1995 ja 2012 välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan demografisten muutosten merkitystä keskiluokan kuihtumisen selittäjänä. Keskiluokan osuuden muutoksen dekomponointi osoittaa, että suurin osa keskiluokan kuihtumisesta ei ole selitettävissä demografisilla muutoksilla. Sen sijaan suurin vaikuttava tekijä on eri sosioekonomisten luokkien todennäköisyys kuulua keskiluokkaan, mikä korostuu matalasti koulutettujen joukossa. Tulokset indikoivat myös, että keskiluokasta katoaminen vaikuttaa eri tavoin eri koulutusasteilla. Samalla kun matalasti koulutetut ovat pudonneet tulojakaumassa alaspäin, korkeasti koulutetut ovat siirtyneet keskiluokasta ylöspäin.
Toisessa esseessä tarkastellaan koulutuksen päättymishetkellä vallitsevan työmarkkinatilanteen vaikutusta kykyyn selviytyä tulevista vastoinkäymisistä työmarkkinoilla. Tutkimuksessa käytetään moderneja empiirisiä menetelmiä tarkastelemaan, miten hyvinä tai huonoina aikoina valmistuminen ja työmarkkinoille siirtyminen vaikuttavat myöhempään joukkoirtisanomisesta palautumiseen. Tulosten mukaan huonoina aikoina yliopistosta valmistuneet kokevat suurempia tulomenetyksiä kuin hyvinä aikoina valmistuneet, ja tämä vaikutus näyttää olevan yhteydessä työllistymiseen heikompiin yrityksiin. Tutkimuksessa ei havaita vastaavaa negatiivista vaikutusta huonoina aikoina ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden keskuudessa.
Kolmannessa esseessä tarkastellaan Nokia Oyj:n matkapuhelinmarkkinoilla kohtaamien haasteiden jälkeisiä joukkoirtisanomisia. Tutkimuksessa Nokialta irtisanottujen menestystä verrataan muihin samankaltaisiin eri yrityksistä irtisanottuihin henkilöihin. Tulosten mukaan Nokialta irtisanotut kokevat suurempia tulomenetyksiä kuin muista yrityksistä irtisanotut. Nokialta irtisanottujen havaitaan useammin aloittavan yrittäjinä kuin muiden irtisanottujen ja yrityksen perustamista tukevan ohjelman havaitaan lisäävän korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä. Nokialta irtisanottujen perustamat yritykset vaikuttavat myös pärjäävän yhtä hyvin kuin muut samaan aikaan perustetut yritykset.
Kokonaisuutena nämä esseet parantavat ymmärrystämme negatiivisten shokkien vaikutuksista. Ensiksi, ne tarkastelevat tuloerojen ja tuloliikkuvuuden kehitystä Suomessa keskiluokan näkökulmasta. Toiseksi, ne analysoivat, miten negatiiviset shokit vaikuttavat taloudellisesti merkitykselliseen ihmisjoukkoon. Ihmisiin, jotka tienaavat elantonsa, tukevat taloutta omalla kulutuksellaan ja osallistuvat maksamillaan veroilla yhteiskunnan palveluiden tuottamiseen.
Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan keskiluokan populaatio-osuuden laskua Suomessa vuosien 1995 ja 2012 välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan demografisten muutosten merkitystä keskiluokan kuihtumisen selittäjänä. Keskiluokan osuuden muutoksen dekomponointi osoittaa, että suurin osa keskiluokan kuihtumisesta ei ole selitettävissä demografisilla muutoksilla. Sen sijaan suurin vaikuttava tekijä on eri sosioekonomisten luokkien todennäköisyys kuulua keskiluokkaan, mikä korostuu matalasti koulutettujen joukossa. Tulokset indikoivat myös, että keskiluokasta katoaminen vaikuttaa eri tavoin eri koulutusasteilla. Samalla kun matalasti koulutetut ovat pudonneet tulojakaumassa alaspäin, korkeasti koulutetut ovat siirtyneet keskiluokasta ylöspäin.
Toisessa esseessä tarkastellaan koulutuksen päättymishetkellä vallitsevan työmarkkinatilanteen vaikutusta kykyyn selviytyä tulevista vastoinkäymisistä työmarkkinoilla. Tutkimuksessa käytetään moderneja empiirisiä menetelmiä tarkastelemaan, miten hyvinä tai huonoina aikoina valmistuminen ja työmarkkinoille siirtyminen vaikuttavat myöhempään joukkoirtisanomisesta palautumiseen. Tulosten mukaan huonoina aikoina yliopistosta valmistuneet kokevat suurempia tulomenetyksiä kuin hyvinä aikoina valmistuneet, ja tämä vaikutus näyttää olevan yhteydessä työllistymiseen heikompiin yrityksiin. Tutkimuksessa ei havaita vastaavaa negatiivista vaikutusta huonoina aikoina ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden keskuudessa.
Kolmannessa esseessä tarkastellaan Nokia Oyj:n matkapuhelinmarkkinoilla kohtaamien haasteiden jälkeisiä joukkoirtisanomisia. Tutkimuksessa Nokialta irtisanottujen menestystä verrataan muihin samankaltaisiin eri yrityksistä irtisanottuihin henkilöihin. Tulosten mukaan Nokialta irtisanotut kokevat suurempia tulomenetyksiä kuin muista yrityksistä irtisanotut. Nokialta irtisanottujen havaitaan useammin aloittavan yrittäjinä kuin muiden irtisanottujen ja yrityksen perustamista tukevan ohjelman havaitaan lisäävän korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä. Nokialta irtisanottujen perustamat yritykset vaikuttavat myös pärjäävän yhtä hyvin kuin muut samaan aikaan perustetut yritykset.
Kokonaisuutena nämä esseet parantavat ymmärrystämme negatiivisten shokkien vaikutuksista. Ensiksi, ne tarkastelevat tuloerojen ja tuloliikkuvuuden kehitystä Suomessa keskiluokan näkökulmasta. Toiseksi, ne analysoivat, miten negatiiviset shokit vaikuttavat taloudellisesti merkitykselliseen ihmisjoukkoon. Ihmisiin, jotka tienaavat elantonsa, tukevat taloutta omalla kulutuksellaan ja osallistuvat maksamillaan veroilla yhteiskunnan palveluiden tuottamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]