Maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien sopeutuminen Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin
Vuorisalo, Salla (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410299641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410299641
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia työperäistä maahanmuuttoa ja sopeutumista Suomeen muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien kokemusten näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aihetta lähestytään tapaustutkimuksen kokemusnäkökulmasta. Tutkimus on toteutettu haastattelumenetelmällä ja haastatteluja on tehty yhteensä seitsemän. Tutkittavat valikoituivat mukaan tutkimukseen satunnaisesti.
Aikaisempaa maahanmuuttajataustaisiin opettajiin kohdistuneita suomalaisia tutkimuksia on löydettävissä erittäin vähän. Opetusala kärsii kuitenkin jo suuresta opettajapulasta erityisesti varhaiskasvatuksen osalta. Opettajien työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin opettajapulaa lieventää.
Tutkimuksessa analysoidaan espanjalaisten ja kreikkalaisten varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumisesta. Myös heidän kokemuksistaan havaittavissa olevat akkulturaatioasenteensa olivat tutkimuksen kohteena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Akkulturaatioasenteiden tarkastelun teoriapohjana käytettiin John W. Berryn (1997) akkulturaatiostrategiamallia. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) millaisia kokemuksia työperäisen maahanmuuton myötä tulleilla varhaiskasvatuksen opettajilla on sopeutumisestaan Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin? 2) mitä akkulturaatioasenteita opettajien kokemukset heijastavat?
Analyysin perusteella maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat sopeutumistaan positiivisesti sekä myönteisenä kokemuksena, tosin sopeutumiseen liittyi myös joitakin haasteita. Sopeutumiseen vaikuttavina keskeisimpinä tekijöinä nousivat esiin muun muassa rekrytointifirman merkitys maahanmuuttoprosessissa, suomalaisen koulutuksen maine, onnellisuuden ja turvallisuuden maine, suomalaisten arvostetut luonteenpiirteet ja ystävystyminen, tulevaisuuden mahdollisuudet sekä suomalaisten kielitaito. Teorialähtöisen analyysin myötä aineistosta löydettiin integraatio-, assimilaatio- ja separaatioasenteita.
Tutkimusaineistosta nousee tärkeimpänä johtopäätöksenä työperäisesti maahan muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien myönteinen kokemus sopeutumisestaan Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin.
Aikaisempaa maahanmuuttajataustaisiin opettajiin kohdistuneita suomalaisia tutkimuksia on löydettävissä erittäin vähän. Opetusala kärsii kuitenkin jo suuresta opettajapulasta erityisesti varhaiskasvatuksen osalta. Opettajien työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin opettajapulaa lieventää.
Tutkimuksessa analysoidaan espanjalaisten ja kreikkalaisten varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumisesta. Myös heidän kokemuksistaan havaittavissa olevat akkulturaatioasenteensa olivat tutkimuksen kohteena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Akkulturaatioasenteiden tarkastelun teoriapohjana käytettiin John W. Berryn (1997) akkulturaatiostrategiamallia. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) millaisia kokemuksia työperäisen maahanmuuton myötä tulleilla varhaiskasvatuksen opettajilla on sopeutumisestaan Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin? 2) mitä akkulturaatioasenteita opettajien kokemukset heijastavat?
Analyysin perusteella maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat sopeutumistaan positiivisesti sekä myönteisenä kokemuksena, tosin sopeutumiseen liittyi myös joitakin haasteita. Sopeutumiseen vaikuttavina keskeisimpinä tekijöinä nousivat esiin muun muassa rekrytointifirman merkitys maahanmuuttoprosessissa, suomalaisen koulutuksen maine, onnellisuuden ja turvallisuuden maine, suomalaisten arvostetut luonteenpiirteet ja ystävystyminen, tulevaisuuden mahdollisuudet sekä suomalaisten kielitaito. Teorialähtöisen analyysin myötä aineistosta löydettiin integraatio-, assimilaatio- ja separaatioasenteita.
Tutkimusaineistosta nousee tärkeimpänä johtopäätöksenä työperäisesti maahan muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien myönteinen kokemus sopeutumisestaan Suomeen ja suomalaiseen työkulttuuriin.