"Äidin rakkaus ei koskaan kuole" : Narratiivinen tutkimus äitien tulkinnoista huumeisiin kuolleiden nuorten elämänkulkuun vaikuttaneista tekijöistä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten nuorten huumekuolemia elämänkulullisista lähtökohdista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tekijöitä nuorten äidit esittävät merkityksellisinä nuoren traagiselle elämänkululle. Lisäksi analysoidaan, miten nämä tekijät ovat äitien tulkinnan mukaan muuttuneet tai pysyneet muuttumattomina ajassa. Tutkimus sijoittuu nuorten päihteidenkäytön tutkimuksen alaan. Tutkimuksessa nuorten huumekuolemat käsitetään huumeiden yliannostuksen seurauksina, joiden oletetaan olleen vahinkoja. Tutkimus on laadullinen ja narratiivinen tutkimus, jossa teoreettisena viitekehyksenä toimivat elämänkulun teoreettiset jäsennykset ja niihin liittyvät keskustelut.

Tutkimuksen aineistona toimii 11 julkista lehtiartikkelia, joissa on haastateltu huumeisiin kuolleiden nuorten äitejä. Aineisto on kerätty marras-joulukuussa 2023 ja se sisältää 2020-luvulla kerättyjä lehtiartikkeleita. Aineistoa on analysoitu soveltamalla narratiivista analyysiä. Analyysissä on kiinnitetty tutkimuksellinen huomio äitien muodostamiin elämänkulullisiin kertomuksiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huumeita käyttäneiden nuorten elämään ovat vaikuttaneet erilaiset elämänkululliset tekijät. Näistä tekijöistä muodostettiin neljä narratiivia: päihteidenkäytön näkyvyys ja näkymättömyys, muuttuva ja muuttumaton äiti-lapsi-suhde, palveluiden puuttumiset ja puuttumattomuus elämänkulussa sekä kokonaistulkinnat nuorten elämänkuluista. Päihteidenkäyttö ja siihen kietoutuvat tekijät määrittelivät voimakkaasti nuorten elämänkulkua ja tekivät aluksi näkymättömästä päihteidenkäytöstä näkyvää. Äiti-lapsi-suhde muuttui ja pysyi muuttumattomana ja toimi usein nuorta tukevana tekijänä. Palveluiden puuttumiset ja puuttumattomuus elämänkulussa kuvasivat palveluita, kuten lastensuojelua ja terveydenhuoltoa, jotka pyrkivät puuttumaan nuorten huolestuttavaan elämänkulkuun. Kokonaisuudessaan nuorten elämänkulkuihin yhteisvaikuttivat niin lapsuuden tekijät kuin elämänkulun aikana tapahtuneet tekijät.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten menehtyminen huumeisiin on elämänkulullisesti monen eri tekijän summa. Päihteitä käyttävien nuorten tulisi saada tukea sekä ensivaiheen ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, kuten koulusta, että erityisen tuen palveluista, kuten lastensuojelusta ja terveydenhuollosta. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin tulisi panostaa ja lastensuojelun sijaishuoltoon tulisi luoda lisää osaamista ja työmenetelmiä, joilla tukea nuorta päihteidenkäytön lopettamisessa. Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan muutoksia päihdepolitiikkaan, jotta huumeita käyttävillä nuorilla olisi parempi mahdollisuus päästä palveluiden piiriin. Kokonaisuudessaan tarvitaan panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta yksikään nuori ei kuolisi huumeidenkäytön seurauksena.

This master's thesis examines drug-related deaths of Finnish youth from a life-course point of view. The aim of the study is to find out what kind of factors the mothers of young people present as relevant to the tragic life course of the young person. In addition, this study analyzes how these factors have changed or remained unchanged over time, according to the mothers' interpretation. The research is located in the field of research on substance use among young people. In the study, drug deaths among young people are understood as the consequences of drug overdoses, which are assumed to being accidents. The study is a qualitative and narrative study, where the theoretical framework of the life course and related discussions serve as the theoretical framework.

The research material consists of 11 public newspaper articles in which mothers of young people who died from drugs were interviewed. The material was collected in November-December 2023, and it contains magazine articles collected in the 2020s. The material has been analyzed by applying narrative analysis. In the analysis, research attention has been paid to the life-course narratives formed by mothers and the interpretations made of them.

The results of the study showed that the lives of young people who have used drugs have been affected by various life-course factors. Four narratives were formed from these factors: the visibility and invisibility of substance use, the changing and unchanging mother-child relationship, interventions and non-interventions in services in the course of life, and overall interpretations of the life course of young people. Substance use and the factors intertwined with it defined strongly the course of young people's lives and made substance use, which was initially invisible, visible. The mother-child relationship changed and remained unchanged and often acted as a supporting factor for the young person. Services and interventions in the life course described services, such as child protection and health care, which aim to intervene in the worrying life course of young people. As a whole, both childhood factors and factors that occurred during the course of life had a combined effect on the life courses of young people.

Based on the results of the study, it can be stated that the death of young people to drugs is the sum of many different factors in terms of life course. Young people who use intoxicants should receive support both from first-stage preventive substance abuse work, such as school, and from special support services, such as child protection and health care. Investments should be made in substance and mental health services, and more expertise and work methods should be created in child welfare foster care to support young people in stopping substance use. At the societal level, changes to substance abuse policy are needed so that young people who use drugs have a better chance of accessing services. All in all, investments are needed in the well-being of children and young people so that no young person dies as a result of drug use.