Tuntityöskentelyä amiksessa : Työrauhan rakentaminen, ylläpito ja luokanhallinta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa
Korkiakoski, Jenna (2024)
Korkiakoski, Jenna
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410309662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410309662
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä työrauhan rakentamisesta, ylläpidosta, ja luokanhallinnasta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Näkökulma tarkentuu opettajan rooliin ja toimintaan luokkahuoneympäristössä ja luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Työrauha ja opettajan luokanhallinnan osaaminen ovat keskeistä oppimisen, opintojen etenemisen, opintoihin kiinnittymisen, ja jopa turvallisuuden kannalta. Ammatillisen koulutuksen erityispiirteenä voidaan pitää opintojen monimuotoisuutta, mikä korostaa työrauhan, ja opettajan luokanhallintaan liittyvän osaamisen merkitystä lähiopetuksessa.
Työrauhan rakentamista, ylläpitoa ja luokanhallintaa tutkittiin analysoimalla toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa kerättyä aineistoa lähdekirjallisuuden perusteella. Aineisto kerättiin havainnoimalla luokkahuonetyöskentelyä seitsemässä eri ammatillisten opiskelijoiden ryhmässä keväällä 2024. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin etnografiaa, jossa tarkoituksena on tuottaa tietoa tutkimuskohteesta kuvailemalla aihetta yleensä autenttisessa ympäristössä tehtyjen empiiristen havaintojen perusteella.
Tutkimuksessa jäsenneltiin ja luokiteltiin oppitunneilla esiintyneitä työrauhahäiriöitä, sekä opettajien käyttämiä tapoja puuttua työrauhahäiriöihin. Tutkimuksessa ilmeni, että luokanhallinta, sekä työrauhan rakentaminen ja ylläpito ovat kokonaisvaltaisesti luokkahuoneen vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa. Ne eivät rajoitu pelkästään tapauskohtaisten luokanhallintakeinojen käyttämiseen, vaan opettajan toiminnalla, vuorovaikutuksen tavalla, ja asennoitumisella opiskelijoihin voidaan katsoa olevan merkitystä oppituntien työrauhan muodostumisessa ja ylläpidossa. Oppitunnin rakenne, ja vallan jakaminen luokkahuonetyöskentelyssä opettajan ja opiskelijoiden kesken nousivat myös tutkimuksessa esiin työrauhaan ja luokanhallintaan liittyvinä elementteinä. This piece of qualitative research aims to increase knowledge and understanding concerning classroom management in Finnish vocational education. The focus is on teachers’ role and interaction in creating and keeping the classroom environment peaceful for studying. Peaceful working and studying conditions play significant role in successful teaching, studying, learning, and even school safety. Compared to comprehensive school or upper secondary school, vocational education can be arranged in varied ways, and sometimes face-to-face classes might be scarce. This may further emphasize the importance of peaceful class environment and the teachers’ skills in classroom management once a group of students is gathered in a classroom.
Classroom management and types of disruptive behaviour in classrooms were studied by analysing empirical data gathered in vocational schools in the spring 2024. Data was gathered by observing seven different groups of young vocational students and their teachers on classes. As the purpose of this peace of research was to produce knowledge by describing the phenomenon as seen in authentic situations, ethnography was applied as a research method.
Types of disruptive behaviour and teachers’ means in classroom management were categorized and analysed. Both can be described to be quite predictable, for example most common sort of disruptive behaviour being unnecessary talking in class, and verbal intervention most common way for teachers to react. However, the study pointed out that classroom management seems to be rather significantly based on the structure of classes, teacher’s way to interact with students, and teacher’s will or ability to share authority in the classroom.
Työrauhan rakentamista, ylläpitoa ja luokanhallintaa tutkittiin analysoimalla toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa kerättyä aineistoa lähdekirjallisuuden perusteella. Aineisto kerättiin havainnoimalla luokkahuonetyöskentelyä seitsemässä eri ammatillisten opiskelijoiden ryhmässä keväällä 2024. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin etnografiaa, jossa tarkoituksena on tuottaa tietoa tutkimuskohteesta kuvailemalla aihetta yleensä autenttisessa ympäristössä tehtyjen empiiristen havaintojen perusteella.
Tutkimuksessa jäsenneltiin ja luokiteltiin oppitunneilla esiintyneitä työrauhahäiriöitä, sekä opettajien käyttämiä tapoja puuttua työrauhahäiriöihin. Tutkimuksessa ilmeni, että luokanhallinta, sekä työrauhan rakentaminen ja ylläpito ovat kokonaisvaltaisesti luokkahuoneen vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa. Ne eivät rajoitu pelkästään tapauskohtaisten luokanhallintakeinojen käyttämiseen, vaan opettajan toiminnalla, vuorovaikutuksen tavalla, ja asennoitumisella opiskelijoihin voidaan katsoa olevan merkitystä oppituntien työrauhan muodostumisessa ja ylläpidossa. Oppitunnin rakenne, ja vallan jakaminen luokkahuonetyöskentelyssä opettajan ja opiskelijoiden kesken nousivat myös tutkimuksessa esiin työrauhaan ja luokanhallintaan liittyvinä elementteinä.
Classroom management and types of disruptive behaviour in classrooms were studied by analysing empirical data gathered in vocational schools in the spring 2024. Data was gathered by observing seven different groups of young vocational students and their teachers on classes. As the purpose of this peace of research was to produce knowledge by describing the phenomenon as seen in authentic situations, ethnography was applied as a research method.
Types of disruptive behaviour and teachers’ means in classroom management were categorized and analysed. Both can be described to be quite predictable, for example most common sort of disruptive behaviour being unnecessary talking in class, and verbal intervention most common way for teachers to react. However, the study pointed out that classroom management seems to be rather significantly based on the structure of classes, teacher’s way to interact with students, and teacher’s will or ability to share authority in the classroom.