Sensitiivisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen toimijuuden tukemisessa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia varhaiskasvatuksen ammattilaisten sensitiivisen vuorovaikutuksen tapoja tutkimuksissa esiintyy. Tavoitteenamme on tuoda esiin, miten sensitiivinen vuorovaikutustapa auttaa lapsen toimijuuden vahvistamisessa. Lisäksi haluamme selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilainen omalla vuorovaikutustavallaan voi vahvistaa lapsen toimijuutta. Vuorovaikutus itsessään on hyvin laaja käsite, joten keskitymme tutkimuksessamme varhaiskasvatuksen ammattilaisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.

Tutkimukseen valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Jokainen tutkimukseemme valikoitunut artikkeli tarkasteli lapsen toimijuutta eri näkökulmista. Aineiston analyysissä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja analysoinnin apuna käytetään tematisointia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avaamme tutkimuksen keskeiset teoreettiset käsitteet; varhaiskasvatus ja sitä ohjaavat asiakirjat, konstruktivistinen oppimiskäsitys, lapsen toimijuus, vuorovaikutus ja sensitiivinen vuorovaikutus. Tutkimuksen kehyksenä toimii Ahosen (2015) luoman viiden vuorovaikutustavan mallin määritelmän mukainen lämmin vuorovaikutustapa, jonka avulla analysoimme tutkimuksissa esiintyviä sensitiivisiä vuorovaikutustapoja. Tutkimuskysymykset ovat, minkälaisia sensitiivisen vuorovaikutuksen tapoja tutkimuksissa esiintyy varhaiskasvatuksen ammattilaisten toiminnassa sekä miten varhaiskasvatuksen ammattilaisen sensitiivisen vuorovaikutuksen tavat vahvistavat lapsen toimijuutta.

Tutkimustulokset osoittavat, että tämänhetkisessä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksessa aikuisten ja lasten välinen sensitiivinen vuorovaikutus on selkeästi esillä. Sen myötä lapsen osallisuus ja toimijuus vahvistuvat ja lapselle tulee tunne, että hänet kohdataan ja hyväksytään omana ainutlaatuisena itsenään. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja taitoa lapsen toimijuuden vahvistamiseksi, joka vaatii heiltä omien näkökulmien ja asenteiden kriittistä tarkastelua.