Populismi ja koulutuspolitiikka : Koulutuspolitiikka perussuomalaisten ohjelmissa 2011–2023
Laine, Annika (2024)
Laine, Annika
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410299636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410299636
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdyttiin perussuomalaisten harjoittamaan koulutuspolitiikkaan vuosilta 2011–2023 ja siihen miltä se näyttää puolueen ohjelmien kautta tarkasteltuna. Vuonna 2011 perussuomalaiset siirtyi pienpuolueesta suurten puolueiden joukkoon ja näin ollen saavutti enemmän vaikutusvaltaa. Se millaista koulutuspolitiikkaa esimerkiksi eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa tehdään, vaikuttaa aina tavalla tai toisella kentällä tehtävään työhön. Näin ollen myös perussuomalaisten koulutuspoliittisilla linjauksilla ja tavoitteilla on merkitystä.
Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa oli kaksi. Ensinnäkin tarkoituksena oli selvittää miltä perussuomalaisten koulutuspolitiikka näyttää puolueen ohjelmissa vuosien 2011–2023 välillä. Kesällä 2017 perussuomalaiset hajosi kahdeksi eri puolueeksi puoluejohdon vaihtumisen myötä ja toisena kysymyksenä olikin saada selville ilmenevätkö vuoden 2017 tapahtumat puolueen koulutuspolitiikkaa käsittelevissä osioissa ja jos ilmenevät, niin miten. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä ja sen aineistona toimivat perussuomalaisten ohjelmista ne osiot, joissa käsiteltiin jotenkin koulutuspolitiikkaa. Aineisto kerättiin perussuomalaisten internetsivuilta alkuvuodesta 2024.
Tämän tutkimuksen valossa perussuomalaisten koulutuspolitiikka näyttäisi noudattelevan aiemmista populististen puolueiden koulutuspolitiikkaa tutkineista teoksista saatuja tuloksia. Tärkeinä teemoina esille nousivat perinteisten arvojen kunnioittaminen, kansallisuusaate sekä kristinusko ja siihen kuuluvat perinteet. Suomalaisen yhteiskunnan koettiin kuuluvan ja olevan olemassa nimenomaan homogeenisten suomalaisten vuoksi. Suomalaista kulttuuria myös haluttiin suojella ja sen vuoksi se pyrittiin pitämään erillään muista kulttuureista. In this study the interest is on the education policy of the Finns party 2011–2023 and how it looks through the programs of the party. In 2011 the Finns Party became a major party and more influential. Because of that it does matter what kind of education policy the Finns Party makes. The decisions made in the Finnish Parliament or in municipal councils always have an effect on the daily lives of teachers and educators.
In this study there were two research questions. The first one was what the education policy of the Finns Party looks like in political programs between the years 2011 and 2023. In the summer of 2017 the party broke up into two separate parties because of the changes in party leadership. So, the second question was to find out whether the events of the summer 2017 appear in the programs, and if they do, how. The study was made as a qualitative content analysis and its data included educational policy parts from the different programs. The data was collected from the web pages of the Finns Party in the beginning of the year 2024.
This study shows that the education policy of the Finns Party is similar to results of earlier studies that researched populist education policy. The most important themes were the respect for the traditional values, nationalism as well as Christianity and its traditions. The Finns Party thought that the Finnish society belongs to, and exists because of, the homogeneous Finnish people. They also wanted to protect Finnish culture and keep it separate from other cultures.
Tutkimuskysymyksiä tutkimuksessa oli kaksi. Ensinnäkin tarkoituksena oli selvittää miltä perussuomalaisten koulutuspolitiikka näyttää puolueen ohjelmissa vuosien 2011–2023 välillä. Kesällä 2017 perussuomalaiset hajosi kahdeksi eri puolueeksi puoluejohdon vaihtumisen myötä ja toisena kysymyksenä olikin saada selville ilmenevätkö vuoden 2017 tapahtumat puolueen koulutuspolitiikkaa käsittelevissä osioissa ja jos ilmenevät, niin miten. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä ja sen aineistona toimivat perussuomalaisten ohjelmista ne osiot, joissa käsiteltiin jotenkin koulutuspolitiikkaa. Aineisto kerättiin perussuomalaisten internetsivuilta alkuvuodesta 2024.
Tämän tutkimuksen valossa perussuomalaisten koulutuspolitiikka näyttäisi noudattelevan aiemmista populististen puolueiden koulutuspolitiikkaa tutkineista teoksista saatuja tuloksia. Tärkeinä teemoina esille nousivat perinteisten arvojen kunnioittaminen, kansallisuusaate sekä kristinusko ja siihen kuuluvat perinteet. Suomalaisen yhteiskunnan koettiin kuuluvan ja olevan olemassa nimenomaan homogeenisten suomalaisten vuoksi. Suomalaista kulttuuria myös haluttiin suojella ja sen vuoksi se pyrittiin pitämään erillään muista kulttuureista.
In this study there were two research questions. The first one was what the education policy of the Finns Party looks like in political programs between the years 2011 and 2023. In the summer of 2017 the party broke up into two separate parties because of the changes in party leadership. So, the second question was to find out whether the events of the summer 2017 appear in the programs, and if they do, how. The study was made as a qualitative content analysis and its data included educational policy parts from the different programs. The data was collected from the web pages of the Finns Party in the beginning of the year 2024.
This study shows that the education policy of the Finns Party is similar to results of earlier studies that researched populist education policy. The most important themes were the respect for the traditional values, nationalism as well as Christianity and its traditions. The Finns Party thought that the Finnish society belongs to, and exists because of, the homogeneous Finnish people. They also wanted to protect Finnish culture and keep it separate from other cultures.