Kielitietoinen varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen opettajien määritelmiä kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta sekä heidän tapojansa toteuttaa kielitietoista varhaiskasvatusta työssään

Abstract

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkittiin kielitietoista varhaiskasvatusta. Tarkempi tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat määrittelivät kielitietoisen varhaiskasvatuksen sekä kuinka he toteuttivat sitä työssään. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksen tulisi olla kielitietoista ja henkilökunnalla on suuri vastuu sen toteutuksessa, vaikka tarkempi ohjeistus kuitenkin puuttuu. Kielitietoinen varhaiskasvatus on tärkeää yksilön ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen opettajia. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluja. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin avulla muodostui pääluokat, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Kielitietoista varhaiskasvatusta kuvasi kolme luokkaa ja kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteutusta kuvasi viisi luokkaa. Tutkimustulokset osoittivat, että kielitietoinen varhaiskasvatus tunnistettiin hyvin, mutta sen määritteleminen ei ollut varhaiskasvatuksen opettajille helppoa. Varhaiskasvatuksen opettajat määrittelivät kielitietoisen varhaiskasvatuksen laajana ja eri ulottuvuuksien kautta pitkälti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määritelmää mukaillen. Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat kielitietoista varhaiskasvatusta käyttämällä monipuolisesti erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja tekivät ryhmissä puhutut kielet näkyviksi. He hyödynsivät myös moniammatillista yhteistyötä ja valmiita materiaaleja. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat myös avoimuuden ja omat asenteensa osana kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteutusta. Tutkimustulosten mukaan kielitietoinen varhaiskasvatus on ottanut harppauksia ja toteutui haastateltavien ryhmissä hyvin. Myös varhaiskasvatuksen tarpeeseen valmiista materiaaleista tukemaan kielitietoista varhaiskasvatusta on ainakin osittain vastattu. On kuitenkin huomioitava, että varhaiskasvatuksen kentällä kaivataan edelleen selkeämpiä ohjeistuksia, kuinka kielitietoista varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa. Kielitietoinen varhaiskasvatus sisältää myös haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajilta puuttuivat keinot saada tarpeeksi tietoa lasten kieli- ja kulttuuritaustoista ja yhteisen kielen puute aiheutti haasteita päivittäisessä tiedonkulussa osan perheistä kanssa. Varhaiskasvatukseen tulisi löytää keinoja, jotka antavat varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tarpeeksi tietoa eri kieli- ja kulttuuritaustoista, jotta kielitietoista varhaiskasvatusta voitaisiin toteuttaa tasapuolisesti.