Lähiö kasvuympäristönä: Haastattelututkimus Hyvinkään Paavolassa
Kuitunen, Roosa (2024)
Kuitunen, Roosa
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410229429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410229429
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö tutkii Hyvinkään Paavolaa lapsen kasvuympäristön näkökulmasta. Työn tutkimusaineisto koostuu teoreettisesta ja haastatteluosuudesta. Työn alussa käsitellään tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten lähiö, segregaatio ja kasvuympäristö, sekä esitellään Suomessa tehtyä lähiötutkimusta ja lähiökehityshankkeita. Itse haastattelututkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa viisi Paavolassa lapsuuttaan 2000- ja 2010-luvuilla elänyttä jakoi kokemuksiaan. Haastatteluissa keskityttiin neljään teemaan: ympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuden kokemukseen, naapuriyhteisöön sekä identiteettiin.
Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että Paavola on kyennyt tarjoamaan lapsille mahdollisuuden aktiiviseen ulkoiluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vaikka ympäristö ei ole aina ollut täydellisessä kunnossa. Sosiaalinen ympäristö oli monimuotoinen ja mahdollisti ystävyyssuhteiden muodostamisen yli kulttuuristen ja muiden sosiaalisten rajojen. Paavolaa pidettiin pääosin turvallisena kasvuympäristönä, mutta haastatteluissa nousi esiin myös joitakin turvattomuuden kokemuksia lähinnä vuokrataloalueilla. Haastateltavista omistusasuntoalueilla eläneet kokivat lapsuutensa lähiympäristön turvallisempana. Aikuisiksi kasvettuaan haastateltavien käsitykset Paavolasta olivat moninaisia. Positiivisena nähtiin yleensä yhteisöllisyys, luonnonläheisyys ja tärkeimpien palveluiden läheinen sijainti.
Tämä tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään, millaista lapsen elämä lähiössä on ollut 2000- ja 2010-luvuilla. Sen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme kehittää lähiöistä parempia ja lapsiystävällisempiä ympäristöjä tulevaisuudessa.
Haastatteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että Paavola on kyennyt tarjoamaan lapsille mahdollisuuden aktiiviseen ulkoiluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vaikka ympäristö ei ole aina ollut täydellisessä kunnossa. Sosiaalinen ympäristö oli monimuotoinen ja mahdollisti ystävyyssuhteiden muodostamisen yli kulttuuristen ja muiden sosiaalisten rajojen. Paavolaa pidettiin pääosin turvallisena kasvuympäristönä, mutta haastatteluissa nousi esiin myös joitakin turvattomuuden kokemuksia lähinnä vuokrataloalueilla. Haastateltavista omistusasuntoalueilla eläneet kokivat lapsuutensa lähiympäristön turvallisempana. Aikuisiksi kasvettuaan haastateltavien käsitykset Paavolasta olivat moninaisia. Positiivisena nähtiin yleensä yhteisöllisyys, luonnonläheisyys ja tärkeimpien palveluiden läheinen sijainti.
Tämä tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään, millaista lapsen elämä lähiössä on ollut 2000- ja 2010-luvuilla. Sen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme kehittää lähiöistä parempia ja lapsiystävällisempiä ympäristöjä tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]