Aktiivinen omistajuus ja yrityksen taloudellinen suorituskyky
Saarainen, Niko (2024)
Saarainen, Niko
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410239450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410239450
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan aktiivista omistajuutta sekä sijoituskohteiden taloudellisen suorituskyvyn muutosta ennen ja jälkeen aktiivisen omistajan sijoituksen. Aktiivisella omistajuudella tarkoitetaan sellaista omistajaa, joka yrittää omalla toiminnallaan vaikuttaa yrityksen toimintaan. Tämän tutkimuksen kontekstissa sillä tarkoitetaan vielä täsmällisemmin sellaista omistajaa, joka yrittää vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, eli yhteiskunta- ja ympäristövastuun näkökulmat on rajattu tutkimuksen aihealueen ulkopuolelle. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä tämän tyyppisestä aktiivisesta omistajuudesta ja näin mahdollistaa jatkotutkimuksien tekemistä. Toissijaisesti tutkimuksen tarkoitus on myös lisätä suomenkielisen tiedon määrää ilmiöstä.
Tutkimus on toteutettu ensisijaisesti kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistona on käytetty institutionaalisten aktiivisten omistajien edustajien haastatteluita. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tämän lisäksi tutkimuksessa on sekundäärisenä aineistona käytetty tutkimuksen case-yritysten vuosikertomuksista kerättyjä tilinpäätöstietoja, jotka on analysoitu tilinpäätösanalyysillä tutkimuksen teoriaosuudessa muodostetun mittariston pohjalta.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hallitustyöskentely oli kaikkien haastateltujen tahojen mielestä keskeinen vaikuttamisen keino, kuitenkin pörssiyhtiöihin vaikuttamisessa erilaisten epävirallisten kanavien merkitys yrityksiin vaikuttamiseen on huomattavaa. Toimintaan yritettiin vaikuttaa myös varsin konkreettisilla keinoilla, joista selkeimpiä olivat yritysjärjestelyjen toteuttaminen sekä erilaiset rahoitusjärjestelyt. Tilinpäätösanalyysista havaittiin, että kaikki kohdeyritykset ovat aktiivisen omistajan sijoituksen jälkeen tuottaneet selkeästi vertailuindeksiä paremmin vaikka taloudellisessa suorituskyvyssä ei olisi tapahtunut kehitystä.
Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää case tutkimuksen mahdollistamaa tilinpäätösanalyysin yhdistämistä haastattelujen kautta saatuun tietoon. Tämän avulla voidaan paremmin arvioida, mistä havaitut muutokset taloudellisessa suorituskyvyssä ovat voineet johtua, mikä on tärkeää, sillä myös satunnaistekijät voivat vaikuttaa rajallisesta tutkimusjoukosta analysoituihin tuloksiin.
Tutkimus on toteutettu ensisijaisesti kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistona on käytetty institutionaalisten aktiivisten omistajien edustajien haastatteluita. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tämän lisäksi tutkimuksessa on sekundäärisenä aineistona käytetty tutkimuksen case-yritysten vuosikertomuksista kerättyjä tilinpäätöstietoja, jotka on analysoitu tilinpäätösanalyysillä tutkimuksen teoriaosuudessa muodostetun mittariston pohjalta.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että hallitustyöskentely oli kaikkien haastateltujen tahojen mielestä keskeinen vaikuttamisen keino, kuitenkin pörssiyhtiöihin vaikuttamisessa erilaisten epävirallisten kanavien merkitys yrityksiin vaikuttamiseen on huomattavaa. Toimintaan yritettiin vaikuttaa myös varsin konkreettisilla keinoilla, joista selkeimpiä olivat yritysjärjestelyjen toteuttaminen sekä erilaiset rahoitusjärjestelyt. Tilinpäätösanalyysista havaittiin, että kaikki kohdeyritykset ovat aktiivisen omistajan sijoituksen jälkeen tuottaneet selkeästi vertailuindeksiä paremmin vaikka taloudellisessa suorituskyvyssä ei olisi tapahtunut kehitystä.
Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää case tutkimuksen mahdollistamaa tilinpäätösanalyysin yhdistämistä haastattelujen kautta saatuun tietoon. Tämän avulla voidaan paremmin arvioida, mistä havaitut muutokset taloudellisessa suorituskyvyssä ovat voineet johtua, mikä on tärkeää, sillä myös satunnaistekijät voivat vaikuttaa rajallisesta tutkimusjoukosta analysoituihin tuloksiin.