Datahubin palveluiden laajentaminen Suomen sähkömarkkinan kaikille mittausalueille

Abstract

Sähkömarkkinoilla on tehty viime vuosina suuria muutoksia, joilla on ollut tavoitteena edistää vihreää siirtymää. Tiedonvaihdon kehittäminen on yksi oleellinen osa, jolla voidaan mahdollistaa tehokkaat ja luotettavat sähkömarkkinat. Yksi sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysaskeleista on ollut vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtopalvelun eli datahubin käyttöönotto. Datahub kokoaa yhteen palveluun jakeluverkkojen asiakkaiden sopimus- ja kulutustiedot Suomen 3,9 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.

Pohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitys suoritetaan mittausalueittain. Mittausalue voi olla jakeluverkko, suljettu jakeluverkko, suurjännitteinen jakeluverkko, kantaverkko tai kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko. Näistä mittausalueista jakeluverkot ja suljetut jakeluverkot kuuluvat datahubin palveluiden piiriin. Tässä työssä tarkastellaan mahdollisuuksia laajentaa datahubin palveluita kaikille mittausalueille. Aluksi työssä tarkastellaan sähkömarkkinalainsäädäntöä ja sitä, miten datahub ja sen ulkopuoliset mittausalueet ovat lainsäädännössä määritelty. Näiden lisäksi tarkastellaan datahubin laissa määriteltyjen palveluiden käytännön toteutusta sekä sitä, miten kyseiset palvelut vertautuvat datahubin ulkopuolisten mittausalueiden prosesseihin.

Työn tutkimusosuus suoritettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Haastatteluihin kutsuttiin erilaisia osapuolia, joihin mahdollinen muutos mittausalueiden siirtämisestä datahubiin saattaisi vaikuttaa. Haastatteluihin osallistui datahubin ulkopuolisten mittausalueiden ylläpitäjiä, jakeluverkonhaltijoita, palveluntarjoajia sekä eSett. Haastattelukysymykset muodostettiin haastateltavien osapuoliroolien mukaan. Kysymyksien muodostamisessa datahubin ulkopuolisille mittausalueiden ylläpitäjille tarkasteltiin datahubin tämänhetkisiä palveluita ja sitä, mitä hyötyä näistä palveluista voisi mittausalueiden ylläpitäjille olla. Palveluntarjoajille kysymykset olivat samat kuin mittausalueiden ylläpitäjille, sillä he tarjoavat palveluita mittausalueiden operatiivisten toimintojen suorittamiseen. Jakeluverkonhaltijoille kysymykset perustuivat muutoksiin, joita saattaisi koitua kaikkien mittausalueiden viemisestä datahubiin sekä heidän tämänhetkisiin näkemyksiinsä mittausalueiden tiedonvaihdon nykytilasta. eSettille haastattelukysymykset muodostettiin muiden haastatteluiden pohjalta.

Haastatteluissa pyrittiin antamaan mahdollisuus avoimelle keskustelulle aiheeseen liittyen. Osapuolilta kysyttiin myös heidän yleisiä näkemyksiänsä datahubin palveluiden laajentamisesta kaikille mittausalueille. Haastateltavilla oli eriäviä näkemyksiä mahdollisen muutoksen hyödyistä. Osalla osapuolista datahubin palveluiden laajentuminen vaikuttaisi vain positiivisesti heidän toimintaansa, mutta osalla oli enemmän varauksia palveluiden laajentamisen suhteen.

Keskeisiä tuloksia työstä oli neljä eri teemaa kehityskohteille. Nämä teemat olivat toiminnan kehittäminen, tasavertaisuus, saavutettavuus sekä tiedonvaihdon optimointi. Kehityskohtien lisäksi haastatteluissa nousi esille haasteita, jotka tulisi ratkaista ennen datahubin palveluiden laajentamista. Näitä olivat alamittaukset ja laskennat, uusien mittausalueiden luonti sekä osapuolena datahubissa toimiminen. Työn lopussa on tulosten lisäksi käyty läpi, mitä lisäselvityksiä tämän tutkimuksen jälkeen olisi hyvä lähteä tekemään.

Major changes have been made in the electricity market in the recent years, with the aim of promoting the green transition. The development of information exchange is one of the essential parts of efficient and reliable electricity market. On of the development steps made was the introduction of centralized data exchange service, datahub. Datahub gathers customer contract and consumption information of distribution system operators across Finland.

In the Nordic imbalance settlement model, imbalance settlement is performed by metering grid areas. A metering grid area can be a distribution network, a closed distribution network, a high-voltage distribution network, the transmission grid, or an internal electricity network of a property or group of properties. Of these metering grid areas, distribution networks and closed distribution networks are included within the services of the datahub. This thesis examines the possibilities of expanding the datahub's services to all metering grid areas. The thesis examines electricity market legislation and how the datahub and metering grid areas outside datahub are defined in the legislation. In addition, the practical implementation of the services defined by law for the datahub are examined, as well as how these services compare with the processes of metering grid areas outside the datahub.

The research portion of the work was conducted through semi-structured interviews. Various parties, who might be affected by the potential change of transferring metering grid areas to the datahub, were invited to the interviews. Participants included administrators of metering grid areas outside the datahub, distribution network operators, service providers, and eSett. The interview questions were formulated based on the roles of the interviewees. For administrators of metering grid areas outside the datahub, the questions examined the current services of the datahub and the potential benefits these services could offer to the administrators. For service providers, the questions were the same as for the administrators, as they provide services for the operational functions of the metering grid areas. For distribution network operators, the questions were based on the changes that might result from including all metering grid areas in the datahub and their current views on the state of information exchange in the metering grid areas. The interview questions for eSett were formulated based on the other interviews.

In the interviews, an effort was made to provide an opportunity for open discussion on the topic. The parties were also asked their general views on expanding the datahub’s services to all metering areas. The interviewees had differing opinions on the potential benefits of the change. For some, the expansion of datahub services would only positively impact their operations, while others had more reservations about the expansion.

The key findings of the work highlighted four different themes for development areas. These themes were operational improvement, equality, accessibility, and optimization of information exchange. In addition to the development areas, the interviews revealed challenges that need to be addressed before expanding the datahub's services. These included sub-measurements and calculations, the creation of new metering areas, and functioning as a party within the datahub. At the end of the work, in addition to the results, further investigations that would be beneficial after this research are discussed.