Urho Kekkonen ja Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen : Näkemykset ja tavoitteet siirtoväen huollosta talvisodan aikana

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee Urho Kekkosen johtamaa prosessia, jossa talvisodan aikana perustetaan Siirtoväen huollon keskus johtamaan siirtoväen huoltoa. Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen ja siirtoväen huollon uudelleen järjestely Suomessa on osa talvisodan aikaista suurta kansallista ponnistusta, joka tunnetaan yleisesti nimellä ”talvisodan henki.” Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen tapahtuu Urho Kekkosen johtamana eli minkälainen on prosessi, jonka päätteeksi perustettaan Siirtoväen huollon keskus ja Urho Kekkonen määrätään kyseisen keskuksen johtajaksi. Tutkimuskysymyksenä pro gradu -tutkielmassa on, minkälainen prosessi oli Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen? Jaan tutkimuskysymyksen tutkielmassa kolmeen alatutkimuskysymykseen, joita käsittelen kolmessa käsittelykappaleessa. Nämä kolme alatutkimuskysymystä ovat: minkälainen oli siirtoväen huollon tilanne ennen Siirtoväen huollon keskuksen perustamista? Miten Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen tapahtui? Mitä tehtäviä ja miksi Kekkonen halusi asettaa Siirtoväen huollon keskukselle? Tutkielmani metodologinen viitekehys muodostuu laadullisen tutkimuksen tutkimusmetodin mukaan ja siihen perustuvan sisällönanalyysin teorian tutkimuskeinojen mukaan. Jaan tässä tutkielmassa käyttämäni lähdeaineiston sisällönanalyysin mahdollistamilla keinoilla useisiin eri osiin ja analysoin niitä sisällönanalyysille tyypillisin keinoin. Aineistona pro gradu -tutkielmassa on monipuolisesti erilaisia lähteitä. Lähdemateriaaliin kuuluu Urho Kekkosen kirjeenvaihtoa perheensä kanssa, Kekkosen tekemiä taskukalenterimerkintöjä, kaksi hänen pitämäänsä puhetta, kaksi Kekkosen siirtoväen huollosta kirjoittamaa muistiota ja kaksi hänen kirjoittamaansa, aikakauslehdessä julkaistua artikkelia. Näiden lähteiden lisäksi käytän Kekkosen kirjoittamaa siirtoväelle tarkoitettua opaskirjaa ja Suomen Huollon työstä kertovaa julkaisua. Kaikki lähteet ovat muodostuneet talvisodan aikana tai pian sen päättymisen jälkeen. Näiden lähteiden perusteella on mahdollista muodostaa tarkka kuvaus Siirtoväen huollon keskuksen perustamisesta ja vastata esittämiini tutkimuskysymyksiin. Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen on tutkimukseni mukaan melko suoraviivainen ja nopea tapahtuma. Siirtoväen huollon keskus perustetaan 17.1.1940 ja prosessi kohti perustamista alkaa vuoden 1939 viimeisinä päivinä. Prosessin aikana siirtoväen huolto uudelleen organisoidaan vastaamaan paremmin niitä muuttuneita olosuhteita, jotka Neuvostoliiton Suomeen kohdistama sotilaallinen hyökkäys aiheuttaa siirtoväen huollolle. Tarkastelen tutkimuksessani myös siirtoväen huollon tilannetta ennen talvisodan syttymistä. Ennen talvisotaa siirtoväen huolto jakaantuu monelle eri toimijalle. Näihin toimijoihin kuuluu yksityisiä avustusjärjestöjä ja valtion toteuttama siirtoväen virallinen huolto. Siirtoväen huollon keskuksen perustamisen ja erityisesti siihen tarvittavat suunnitelmat Urho Kekkonen tekee suurelta osin yksin. Siirtoväen huollon keskuksen perustaminen kestää alle kolme viikkoa siitä hetkestä, kun Kekkonen tämän prosessin aloittaa. Näiden noin kolmen viikon aikana hän tekee yhteistyötä useiden eri poliitikkojen, virkamiesten ja siirtoväen itsensä kanssa. Kekkonen asettaa Siirtoväen huollon keskukselle useita tehtäviä ja tavoitteita. Hän myös pyrkii perustelemaan nämä asettamansa tehtävät ja tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selviää, että tärkein Kekkosen Siirtoväen huollon keskukselle asettama tavoite on siirtoväen huollon mahdollisimman voimakas keskittäminen ja Siirtoväen huollon keskuksen mahdollisimman laajat valtuudet ja itsenäinen asema johtaa siirtoväen huoltoa. Kekkonen asettaa Siirtoväen huollon keskukselle myös paljon muita vähemmän tärkeitä tavoitteita ja esittää niille perustelut. Tekemäni tutkimus tuo uutta tietoa Urho Kekkosesta ja siirtoväen huollon hyväksi tehdyistä tavoitteista ja toimista talvisodan aikana. Tutkimukseni linkittyy osaksi Suomen sotahistoriaa ja laajemmin toisen maailmansodan historiaa. Siinä tutkitaan, miten sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä pyritään auttamaan Suomessa aikana, jolloin kymmenet miljoonat ihmiset ympäri maailman joutuvat jättämään kotiseutunsa toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen.