Johtavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien näkemyksiä hyvinvointialueen talousarvioprosessista
Sami, Salminen (2024)
Sami, Salminen
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410229422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410229422
Tiivistelmä
Suomalainen julkishallinnon kenttä koki uudistuksen vuoden 2023 alussa, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Julkisessa keskustelussa uusien hyvinvointialueiden aloituksessa on korostunut haastava taloudellinen tilanne, joka koskee kaikkia hyvinvointialueita. Tämä haaste näkyy erityisesti hyvinvointialueiden talouspäätöksenteossa.
Tässä tutkimuksessa onkin haluttu tutkia hyvinvointialueiden talousarvioprosessia. Keskeisesti tutkimus on pyrkinyt hahmottamaan, millaisia ajatuksia hyvinvointialueiden johtavilla poliittisilla päättäjillä ja viranhaltijoilla on hyvinvointialueiden talousarvioprosessista? Millaisia ennakko-oletuksia prosessiin kohdistuu ja millaisia rooleja toimijat näkevät prosessissa olevan? Tutkimuksessa on myös tunnistettu vahvan valtionohjauksen rooli, jonka kohteena uudet hyvinvointialueet ovat. Siksi tutkimuksessa on myös pyritty selvittämää, miten muut ulkoiset tahot vaikuttavat hyvinvointialueiden toimintaan?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kerättiin aineistoa johtavilta poliittisilta päättäjiltä ja viranhaltijoilta. Haastattelut suoritettiin kesä-syyskuun aikana vuonna 2024. Tutkimuksessa paljastui, että itsessään talousarvion laadinta perustuu inkrementalismin periaatteisiin ja talousarviota pidetään tärkeänä työkaluna poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa. Päättäjät ja viranhaltijat tunnistavat myös omat roolinsa hyvin duaalimallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Myös valtion ja etenkin valtionvarainministeriön roolia pidettiin prosessissa ylikorostuneena.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että talousarvioprosessi itsessään haastavuudesta huolimatta toimiva. Kuitenkin johtavat poliittiset päättäjät ovat taipuvaisia tukeutumaan viranhaltijoiden tavoin organisaation talouden ja hallinnon suunnitteluun, ei niinkään poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi toisin kuin kunnissa valtionvarainministeriön rooli koettiin hyvinvointialueilla ylikorostuneena, painostavana ja jopa uhkailevana osapuolena. Ministeriön rooli haastaa talousarvion valmistelua ja luo epäsopua talousarvioprosessiin.
Tässä tutkimuksessa onkin haluttu tutkia hyvinvointialueiden talousarvioprosessia. Keskeisesti tutkimus on pyrkinyt hahmottamaan, millaisia ajatuksia hyvinvointialueiden johtavilla poliittisilla päättäjillä ja viranhaltijoilla on hyvinvointialueiden talousarvioprosessista? Millaisia ennakko-oletuksia prosessiin kohdistuu ja millaisia rooleja toimijat näkevät prosessissa olevan? Tutkimuksessa on myös tunnistettu vahvan valtionohjauksen rooli, jonka kohteena uudet hyvinvointialueet ovat. Siksi tutkimuksessa on myös pyritty selvittämää, miten muut ulkoiset tahot vaikuttavat hyvinvointialueiden toimintaan?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kerättiin aineistoa johtavilta poliittisilta päättäjiltä ja viranhaltijoilta. Haastattelut suoritettiin kesä-syyskuun aikana vuonna 2024. Tutkimuksessa paljastui, että itsessään talousarvion laadinta perustuu inkrementalismin periaatteisiin ja talousarviota pidetään tärkeänä työkaluna poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa. Päättäjät ja viranhaltijat tunnistavat myös omat roolinsa hyvin duaalimallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Myös valtion ja etenkin valtionvarainministeriön roolia pidettiin prosessissa ylikorostuneena.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että talousarvioprosessi itsessään haastavuudesta huolimatta toimiva. Kuitenkin johtavat poliittiset päättäjät ovat taipuvaisia tukeutumaan viranhaltijoiden tavoin organisaation talouden ja hallinnon suunnitteluun, ei niinkään poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi toisin kuin kunnissa valtionvarainministeriön rooli koettiin hyvinvointialueilla ylikorostuneena, painostavana ja jopa uhkailevana osapuolena. Ministeriön rooli haastaa talousarvion valmistelua ja luo epäsopua talousarvioprosessiin.