Siirtolapuutarhat lähemmäksi kaupunkilaista : puutarhojen mahdollisuudet julkisina puistoalueina

Abstract

Kandidaatintyössä tutkitaan siirtolapuutarhojen potentiaalia avoimempina ja kutsuvampina kaupunkilaisten virkistysalueina. Siirtolapuutarhat ovat usein kaupunkien julkisia puistoalueita, jotka jäävät kuitenkin kaupunkilaisten ulottumattomiin. Tässä tutkielmassa tutkitaan miten siirtolapuutarhoja voisi avata julkisemmiksi ja mitä vaikutuksia siirtolapuutarhojen avaamisella laajemmalle yleisölle on.

Tutkimusta taustoitetaan aluksi siirtolapuutarhojen historialla. Työssä tutustutaan erilaisiin siirtolapuutarhoihin, niiden käytäntöihin sekä miten siirtolapuutarhat ovat kehittyneet niiden alkuajoista. Tässä luvussa myös tarkastellaan puutarhoja ja viljelykulttuuria kulttuuriperinnön näkökulmasta sekä pohditaan millainen rooli puutarhoilla on yhteisöjen muodostajana. Yhteisöllisyys on siirtolapuutarhojen iso yhteinen arvo, näin sosiaalisen eristäytymisen aikakautena tutkimus pohtii puutarhojen osuutta mielenterveyden ylläpitäjänä. Puutarhat voivat edistää̈ kaupunkilaisten mielenterveyttä tarjoamalla paikan luonnosta nauttimiseen, sosiaalisiin kohtaamisiin sekä omaan aktiivisuuteen. Tutkielman kolmannessa käsittelyluvussa esitellään julkisten virkistysalueiden roolia kaupungeissa sekä miten siirtolapuutarhat näyttäytyvät julkisen virkistysaleen viitekehyksessä. Luvussa huomataan tiivistyvän kaupungin viheralueiden määrän pienenevän, jolloin jo olemassa olevien alueiden merkitys virkistysalueina kasvaa.

Tutkielman viimeisessä käsittelyluvussa tutkitaan kuinka Helsingin Vallilan siirtolapuutarha voidaan avata julkisemmaksi. Luvussa avataan siirtolapuutarhan nykytilanteen haasteita, mahdollisuuksia ja muutoksien tuomia sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tässä osiossa annetaan konkreettisia ratkaisukeinoja ja pohdintoja avoimempaan julkiseen puistoalueeseen.

Työssä esitetään, että siirtolapuutarhojen saattaminen julkisemmaksi puistoalueeksi vaatii asennemuutoksia, sekä konkreettisia tekoja siirtolapuutarhojen yhdistyksien puolelta. Yhdistysten johtamiselta vaaditaan avarakatseisuutta ja myönteistä katsantoa alueen ulkopuolisia käyttäjiä kohtaan sekä yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Ympäristöltään monimuotoiset puutarha-alueet tarjoavat yhteisöllisyyden lisäksi mahdollisuuden oppia kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta sekä edistävät ihmisten ymmärrystä kaupunkiekologiasta.