Kuvioitu pinta : Multimodaalisen stilistiikan näkökulma 2010-luvun kokeelliseen suomenkieliseen romaanitaiteeseen

Abstract

Artikkeliväitöskirjassani tutkin graafisia keinoja sekä niiden vuorovaikutteisuutta kielellisten ja kerronnallisten keinojen kanssa 2010-luvun suomenkielisessä romaanikirjallisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena on ensinnäkin soveltaa verrattain uusia metodeja ja käsitteitä etualaistuvien muotojen analyysiin, toiseksi kartoittaa näiden muotojen esteettisiä vaikutelmia, merkityksiä ja tehtäviä teoskokonaisuuksissa, ja kolmanneksi punnita muotojen mahdollista kokeellisuutta. Tutkimukseni kohteena ovat Meiju Niskalan <i>Sata kirjettä kuolleelle äidille</i>, Maija Muinosen <i>Mustat paperit,</i> Mikko Rimmisen <i>Maailman luonnollisin asia</i>, Laura Laakson <i>Mrs. Milkyway,</i> Antti Salmisen <i>Lomonosovin moottori</i>, Maria Matinmikon <i>Kolkka</i>, Pontus Purokurun <i>Römaani</i> ja Kaj Kalinin <i>Design</i>.

Yhdistän analyysissani multimodaalista stilistiikkaa, diskurssinarratologiaa sekä aiempaa suomenkielisen kokeellisen kirjallisuuden tutkimusta. Näitä eri teoriaperinteitä soveltamalla tarkoituksenani on tutkia, millaista vuorovaikutteisuutta teksteissä rakentuu eri moodien, erityisesti kielen, taiton ja typografian välille, ja millaisia merkityksiä nämä vuorovaikutukset teksteissä mahdollistavat. Lisäksi tutkin sitä, miten erilaiset multimodaaliset muodot voivat laajentaa ymmärrystä kerronnallisuudesta ja kerronnallisista keinoista. Tavoitteenani on näyttää, että etualaistuvat graafiset keinot, kuten tekstin odotuksenmukaisesta poikkeava asettelu tai kirjasinlajissa ilmenevä kohosteisuus, voivat saada moninaisia ja usein ristivetoisia tehtäviä teoskokonaisuudessa. Näin ollen tutkimukseni osallistuu teoreettiseen keskusteluun kertomakirjallisuuden muodoista ja funktioista.

Väitöstutkimukseni koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista, jotka ovat ilmestyneet tieteellisissä julkaisuissa. Artikkelit toimivat väitöskirjassani tekstianalyyttisinä tapauskertomuksina, joissa käsittelen joko tiettyä multimodaalista muotoa, kuten esimerkiksi metatekstuaalisuutta tai monikielisyyttä, tai vaihtoehtoisesti teosten jakamaa teemaa, kuten poissaoloa. Kussakin artikkelissa analysoin kahta eri teosparia, mikä mahdollistaa muotojen ja funktioiden keskinäisen vertailun. Samanaikaisesti lähestymistapa toimii välineenä analysoida teosten välille syntyvää tulkinallista vuoropuhelua sekä siinä esiintyvää hankausta.

Varhaisimmissa multimodaalisuutta narratologisista näkökulmista lähestyvissä tutkimuksissa eksplisiittisesti multimodaalisten teosten visuaalisia piirteitä on ymmärretty kokeellisina tekniikoina. Näissä tutkimuksissa graafisten keinojen on saatettu esittää jopa muuntavan ymmärrystä kertomakirjallisuudesta ja sen mahdollisuuksista. Viimeaikaisissa tutkimuksissa romaanien kasvava visuaalisuus on myös liitetty populaarikulttuuriin, ja graafisten keinojen kokeellisuutta on tarkasteltu kriittisesti. Väitöskirjassani esitän, että multimodaalisen muotojen kokeellisuus on sidoksissa muotojen saamiin tehtäviin ja näiden tehtävien varioitumiseen. Siten muotojen mahdollinen kokeellisuus on riippuvaista muotojen motivoitumisesta ja tässä motivoitumisessa ilmenevästä varioinnista ja jännitteisyydestä.

<b>The Textured Surface A Multimodal Approach to Contemporary Experimental Finnish Novels</b>

In my thesis, I examine graphic devices and their interaction with linguistic and narrative means in novels written in Finnish during the 2010s. The aims of my thesis are threefold: 1) to apply rather new methods and concepts to the study of fore-grounded aesthetic forms in Finnish contemporary narrative literature; 2) to study the aesthetic effects, meanings, and functions of these forms; and, 3) to evaluate their experimental potential. The novels analysed in this thesis are <i>Sata kirjettä kuolleelle äidille</i> by Meiju Niskala, <i>Mustat paperit</i> by Maija Muinonen, <i>Maailman luonnollisin asia</i> by Mikko Rimminen, <i>Mrs. Milkyway</i> by Laura Laakso, <i>Lomonosovin moottori</i> by Antti Salminen, <i>Kolkka</i> by Maria Matinmikko, <i>Römaani</i> by Pontus Purokuru, and <i>Design</i> by Kaj Kalin.

My analysis combines multimodal stylistics, discourse narratology, and previous studies on experimental Finnish literature. By bringing together these three theoretical frameworks, I investigate how the modes of typography, layout, and written language interact; determine what kind of meanings these interactions enable in the novels; and explore how they affect the narrativity of the texts or expand the reader’s understanding of narrative means. I also demonstrate that the foregrounded graphic devices, such as the use of italics or empty space in layout, may fulfil various and often conflicting functions in the novels. Therefore, my research engages in the ever-present theoretical discussions about the relationship of form and function in narrative literature.

The thesis consists of four peer-reviewed articles that can be read as text-analytical case studies. Each of the articles focuses either on a specific multimodal form, such as metatextuality or multilingualism, or a shared theme – for example, absence – and its representations across the modes in two separate novels. By pairing two different works, I aim not only to compare the functions of the studied forms, but also to analyse interpretational dialogue and friction between the texts.

In the seminal studies with a narratological focus, the visual features of explicitly multimodal novels have been studied as experimental techniques. The graphic means have been thought to alter our understanding of narrative literature and its possibilities, or even to change the way we read novels. More recently, however, the increased visuality in fictional narratives has also been linked to popular culture, and its experimental potential has been somewhat contested. In my thesis, I argue that the experimental potential of multimodal forms is closely tied to their varied functions. Therefore, the experimentality depends on the motivation of the multimodal forms rather than on the amount of the disruptions present on the graphic surface.