Ilmastonmuutoksen eettisiä näkökulmia Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tutkimuskohde on Helsingin sanomien uutisointi ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Tutkimuksen temaattinen aihe on ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien lieveilmiöiden erilaiset ympäristöeettiset aspektit. Työssä käytettävä metodi on dialoginen filosofia ja hermeneutiikka. Ympäristöpolitiikkaa lähestytään etiikan avulla, sillä perinteinen politiikka on huono keskustelemaan muista, kuin ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, ohittaen luonnon näkökulman, sekä hallinnollisten rajojen ylittävät ilmasto-ongelmat. Pelkkä etiikka puolestaan on liian yksilökeskeistä ja siitä voi olla vaikea johtaa merkityksellistä ja kollektiivista ympäristöpoliittista toimintaa. Mediaa on sanottu neljänneksi valtiomahdiksi, jolla on huomattava valta erilaisten politiikkapäätösten tulkinnassa ja muotoilussa. Jotta kuvamme yhteiskunnasta ei jäisi täysin esimerkiksi kaupallisen intressin tulkinnan varaan, niin sitä tulee voida lähestyä kriittisesti ja tutkia, mitä arvoja ja maailmankuvaa se ajaa.

Tutkimuksen tavoite on tutkia minkälaisia ilmastonmuutokseen ja sen lieveilmiöihin liittyviä ympäristöeettisiä arvoja on nähtävissä Helsingin Sanomien uutisten kanssa käytävässä dialogissa ja nouseeko niistä mikään korostetusti esiin. Tätä tarkoitusta vasten tässä tutkimuksessa asetetaan teoreettiseksi tutkimuskysymykseksi, miten ja minkälaiseen teoriaan pohjautuen on mahdollista käydä ympäristöeettistä dialogia median uutisoinnin kanssa dialogisen filosofian menetelmällä. Aineistona käytetään Helsingin Sanomien uutisointia, jota avataan vastuullisen uutisoinnin teorian avulla. Varsinainen teoria pohjautuu Buberin ja Levinaksen toiseuden teoriaan ja etiikan ensisijaisuuteen. Tekstin tulkitsemista ja dialogia pohjustetaan Ricoeurin tekstin dynaamisen identiteetin käsitteellä. Lopuksi eri teoriat sidotaan hermeneutiikan ja dialogisen filosofian teorialla. Teoriaosuudessa esitellään myös lyhyesti joitakin eettisiä näkökulmia, siltä osin kuin niitä käytetään analyysiosiossa.

Tutkimuksen tuloksena avattiin erilaisia median avoimeksi jättämiä kysymyksiä, jotka itsessänsä olivat arvosidonnaisuuksia, mutta havaittavissa oli myös täysin joidenkin näkökulmien ohituksia tai jopa suoraan nähtävissä olleita arvositoumuksia. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja mitään yleistyksiä tutkimuksesta ei voi vetää, mutta tutkimuksen tuloksena oli se, miten lähes kaikki keskustelut kietoutuvat talouteen tai puhuvat asioista markkinatalouden mukaisilla arvoilla. Jos oletetaan, että uutiset tulkitsevat poliittista keskustelua ja että ihmiset puolestaan tulkitsevat uutisia ja poliittinen keskustelu on hyvin välitteistä, niin jatkotutkimuksena olisi hyvä paremmin tutkia, miten tämä eettinen, monitasoinen ja tulkinnallinen arvonmuodostus toimii ihmisen, ympäristöpolitiikan ja uutisoinnin keskinäisessä systeemissä.