Johtajat vallankahvassa : Poliisin johtamiskulttuuri sen omasta näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa on selvitetty Suomen paikallispoliisin johtamiskulttuuria tarkastelemalla erityisesti esihenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä. Poliisi on osa julkisen hallinnon toimintaa, ja se käyttää merkittävää julkista valtaa. Poliisiorganisaatio on myös hyvin hierarkkinen, minkä vuoksi johtajien toiminnan merkitys korostuu. Kuten laajemminkin julkisessa hallinnossa myös poliisissa on jo pitkään jatkunut tiukka ja lyhytjänteinen talouspolitiikka, joka vaatii vahvaa tulosjohtamista. Poliisin sisäinen johtaminen heijastuu poliisin toiminnan tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kautta kaikkien kansalaisten oikeusturvaan. Tämän vuoksi poliisin johtamisen tutkiminen ja kehittäminen tutkimusperustaisesti on tärkeää.

Tutkimuksessa kysytään, millainen on poliisin johtamiskulttuuri poliisin näkemysten mukaan. Sitä tutkitaan monimenetelmäisesti hyödyntäen kokeneilta poliisin päällystötason esihenkilöiltä teemahaastatteluilla kerättyä aineistoa, Poliisiammattikorkeakoulun päällystöopiskelijoille toteutetuista työpajoista kerättyä aineistoa sekä poliisin henkilöstöbarometriaineistoa vuosilta 2015 ja 2018. Henkilöstöbarometriaineistoa on analysoitu kuvailevin määrällisin menetelmin ja haastattelu- ja työpaja-aineistoa sisällönanalyysillä. Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy julkisen hallinnon johtamiseen sekä sen elementteihin, kuten hierarkiaan ja byrokratiaan. Pääkäsitteenä on johtamiskulttuuri, joka kytkeytyy vahvasti organisaatiokulttuuriin. Tutkimuksessa taustoitetaan poliisin johtamista niin kansallisten kuin kansainvälistenkin julkaisujen avulla.

Poliisin johtamisen tilaa on selvitetty niukasti aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tulokset täydentävät näitä selvityksiä tuoden näkyväksi nykyajan tosiallisen johtamisen tilanteen johtamiskulttuurin näkökulmasta. Tutkimustuloksissa keskiöön nousevat johtamiskulttuurin rakentuminen ja näyttäytyminen. Poliisin johtamiskulttuurin rakentavat esihenkilöt, joiden henkilökohtaiset kyvyt toimia johtajana vaikuttavat suuresti toimintaan. Johtamiskulttuuri näyttäytyy persoonakohtaisena johtamisena poliisin yhtenäisen johtamiskulttuurin sijaan. Tutkimustulokset vahvistavat julkisen hallinnon yleispiirteitä siitä, että toiminta on hierarkkista ja sitä johdetaan asiakeskeisesti. Johtamisen käytännön tasoista tulosjohtaminen nousee korostuneesti esiin. Poliisin johtaminen on vahvinta operatiivisessa tilanteessa, jossa johtosuhteet ja toimintamallit ovat selvät. Suurimmat haasteet ovat päivittäisjohtamisessa, joka kaipaa jäntevöittämistä ja keinoja erityisesti haastaviin henkilöstöjohtamisen tilanteisiin. Poliisikulttuurilla on vahva vaikuttava ote poliisin toimintaan ja arvoihin. Se tulisi huomioida johtamisessa ja organisaatiokulttuurin kehittämisessä.

Julkisen hallinnon työntekijöitä on pitkään ohjannut voimakas protestanttinen asenne, jonka mukaisesti työ määrittelee ihmisen. Uudet sukupolvet eivät määritä itseään työn kautta eivätkä sitoudu työnantajaan välttämättä samalla tavalla. Johtamiskulttuuri elää murrosvaihetta, sillä uudet sukupolvet haastavat johtamista. He haluavat keskustelevampaa ja perusteltua johtamista. Poliisissa vaihtelevasti käyttöön otettu valmentavan johtamisen malli nähdään mahdollisuutena kehittää johtamista keskustelevampaan suuntaan.

Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että poliisin johtamiskulttuuri tulisi määrittää ja yhdenmukaistaa ja sen merkitys tulisi ymmärtää hierarkkisessa poliisiorganisaatiossa. Johtajalla on hierarkkisessa organisaatiossa iso vastuu toiminnan oikeudenmukaisuudesta. Hierarkia sisältää selkeät toimenkuvat ja vastuut, joihin poliisissa tulisi kouluttaa ammattijohtajia ja heidän aiempaa osaamistaan täydennetään poliisin johtamisen osaamistarpeiden sisällöillä ja arvoilla. Johtamisen laatuun ja sen kehittämiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. Tulevaisuudessa poliisin tulisi lisätä hierarkiatasojen välistä vuorovaikutusta, jotta käytännön työtä tekevät poliisit tulisivat kuulluiksi. Poliisin yhdenmukainen toiminta edellyttää selkeää ohjausta hierarkian ylätasolta eli Poliisihallitukselta.

This study investigated the leadership culture of local police in Finland through the experiences and perceptions of supervisors within the police force. The police is a part of the public administration and therefore exercises significant public power. Due to the quite hierarchical nature of the police organization, the significance of the actions of the supervisors is emphasized. As elsewhere in the public administration, the police has for quite some time had to adhere to a strict and short-sighted economic policy, which calls for strong management-by-results. The internal management within the police is reflected in the legal protection of all citizens through means of the efficiency and expediency of the operation of the police. This is why it is crucial to study police management and develop it based on the results and conclusions of the research.

The research question was: what is leadership culture of the police like according to police supervisors. This was studied using several methods and by utilizing semi-structured interviews of experienced officer supervisors, material collected in the workshops of officers-in-training in Police University College, and the employee barometers from 2015 and 2018. The latter material was analyzed using descriptive quantitative methods, whereas the interviews and workshop material was analyzed using content analysis. The theoretical framework of this study is leadership in public administration along with its elements, such as hierarchy and bureaucracy. The main concept is leadership culture, which is strongly linked to organizational culture. The background for police management is provided by both national and international publications.

There have been few studies of the state of police management. This study supplements its precursors by shedding light on the actual state of police management from the viewpoint of leadership culture. The main results concerned the construction and the appearance of the leadership culture. Police leadership culture is constructed by supervisors within the police whose personal leadership capabilities greatly affect the operation. Leadership culture appears to be person-related leadership instead of a unified one. The results were in accordance with the general features of public administration, that is, the hierarchy of the operation and management instead of leadership. Management-by-results is accentuated among the practical levels of leadership. Police management is at its strongest in situations where both the relations of leadership and the operations models are clear.

The greatest challenges were found to exist in daily management which lacked focus and means especially in challenging situations of human resource management. Police culture maintains a strong and powerful grip on the operation and values within the police. This should be taken into account in leadership and in the development of organizational culture.

Public servants have long been guided by a protestant attitude, according to which people are defined by their work. However, younger generations no longer define themselves through work and their commitment to the employer may not be similar to that of previous generations. Leadership culture is at a turning point, because current culture is challenged by younger generations which want a more interactive and justified leadership. Leadership by coaching, which has been adopted within the police in variable measures, is seen as an opportunity to develop leadership to include more interaction.

The conclusion of this study is that the leadership culture within the police should be defined and unified and its meaning should be understood in the hierarchy of the police organization. In such organizations, leaders carry major responsibility for the justice of the operation. In hierarchies, the job descriptions and the sharing of responsibilities are straightforward and clear. The police should train professional leaders whose previous competencies are supplemented by the leadership needs and the values of the police. More attention should be paid to the quality of the leadership and its development. In the future, the interaction between different levels of hierarchy should be promoted for the policemen in practical policing to be better heard. The unification within the police requires clear supervision by the highest level of hierarchy, National Police Board.