CAR-T-soluterapia multippelin myelooman hoidossa
Wegelius, Vilhelmiina (2024)
Wegelius, Vilhelmiina
2024
Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410189356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410189356
Tiivistelmä
Syöpä on yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuoleman syistä maailmanlaajuisesti. Multippeli myelooma on plasmasolusyöpä, jolle on ominaista mutatoituneiden plasmasolujen hallitsematon lisääntyminen. Plasmasolut kertyvät luuytimeen häiriten sen normaalia toimintaa, mikä voi johtaa muun muassa anemiaan, immuunipuolustuksen heikkenemiseen ja lisääntyneeseen infektioriskiin. Syöpäsolujen toiminta voi myös johtaa luuston heikkenemiseen ja aiheuttaa näin luustokipuja ja jopa murtumia. Mutatoituneet plasmasolut tuottavat monoklonaalista immunoglobuliinia tai vain sen kevytketjuosaa. Kevytketjun rikastuminen virtsaan johtaa usein muun muassa munuaisten vajaatoimintaan. Multippeli myelooma voidaan saada lääkehoidoilla ja esimerkiksi kemoterapialla ja autologisella kantasolusiirrolla lähes kokonaan oireettomaksi eli remissioon. Nykyiset hoitomuodot ovat muun muassa taudin geneettisen monimuotoisuuden vuoksi pitkällä aikavälillä kuitenkin tehottomia, mikä johtaa yleensä taudin uusiutumiseen. Multippelia myeloomaa pidetäänkin parantumattomana sairautena. Tässä työssä tarkastellaan erityisesti CAR-T-soluterapiaa, joka on uusi immunoterapian muoto, ja sen potentiaalia multippelin myelooman hoidossa. Työn tavoitteena on selvittää, miten CAR-T-solut toimivat ja vaikuttavat multippelin myelooman hoidossa, mitkä tekijät vaikuttavat hoidon tehokkuuteen ja turvallisuuteen, sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia tähän hoitomuotoon liittyy tulevaisuudessa.
T-solut ovat immuunipuolustuksen soluja, jotka tunnistavat syöpäsolut niiden pinnalla olevien antigeenien avulla. Kun T-solu sitoutuu syöpäsoluun, se käynnistää useiden signalointireittien kautta kohdesolun tuhoutumisen. CAR-T-soluterapia hyödyntää tätä mekanismia, sillä se perustuu potilaan omien T-solujen geneettiseen muokkaamiseen. T-solut ohjelmoidaan ilmentämään kimeeristä antigeenireseptoria, jonka avulla ne ohjataan tunnistamaan erityisesti syöpäsolut ja tuhoamaan ne. CAR-T-solujen kehitys on ollut nopeaa, ja niiden ominaisuuksia pyritään parantamaan jatkuvasti. Tällä hetkellä myelooman kannalta merkittävimpiä hoitovasteita on saatu aikaan toisen sukupolven CAR-T-soluilla. CAR-T-soluterapia on osoittanut lupaavia tuloksia myelooman hoidossa, erityisesti potilailla, joille muut hoitomuodot eivät enää tehoa. Multippelin myelooman hoitoon on jo hyväksytty kaksi CAR-T-soluvalmistetta, ja kliiniset tutkimukset jatkuvat hoidon kehittämiseksi edelleen. Hoitoon liittyy kuitenkin vakavia sivuvaikutuksia, jotka voivat olla jopa hengenvaarallisia. Yleisimpiä näistä sivuvaikutuksista ovat sytokiinien vapautumisoireyhtymä ja immuunipuolustuksen soluihin liittyvä neurotoksisuusoireyhtymä. Hoitomuodon yleistymisen esteenä ovat vaarallisten sivuvaikutusten lisäksi myös valmisteiden korkeat hinnat, hoidon toteuttamisen vaatima osaaminen sekä monivaiheiseen prosessiin liittyvät kustannukset. Valmisteiden hinnat ovat toistaiseksi liian korkeat sekä potilaille että potilasta hoitavalle yksiköllekin.
Tulevaisuudessa CAR-T-soluterapian kehitys keskittyy hoidon turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa eri antigeenit ja niiden toiminta hoidon tehokkuuden parantamiseksi sekä itsemurhageenit sivuvaikutusten hallitsemiseksi. Myös valmistusprosessin kestoa ja kustannuksia pyritään hillitsemään uusien innovaatioiden avulla. CAR-T-soluterapian kehittämisessä on tärkeää yhdistää ja syventää eri tutkimusalojen, kuten biologian ja biotekniikan tietämystä T-solujen toiminnan ymmärtämiseksi. Tämä mahdollistaisi toimivamman CAR-T-soluterapian kehittämisen ja voisi jopa johtaa myeloomapotilaiden pysyvän remission saavuttamiseen. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että CAR-T-soluterapialla on erityinen potentiaali mullistaa multippelin myelooman hoito. Hoitoon liittyy kuitenkin edelleen haasteita, jotka on ratkaistava ennen terapian laajempaa käyttöä ja yleistymistä.
T-solut ovat immuunipuolustuksen soluja, jotka tunnistavat syöpäsolut niiden pinnalla olevien antigeenien avulla. Kun T-solu sitoutuu syöpäsoluun, se käynnistää useiden signalointireittien kautta kohdesolun tuhoutumisen. CAR-T-soluterapia hyödyntää tätä mekanismia, sillä se perustuu potilaan omien T-solujen geneettiseen muokkaamiseen. T-solut ohjelmoidaan ilmentämään kimeeristä antigeenireseptoria, jonka avulla ne ohjataan tunnistamaan erityisesti syöpäsolut ja tuhoamaan ne. CAR-T-solujen kehitys on ollut nopeaa, ja niiden ominaisuuksia pyritään parantamaan jatkuvasti. Tällä hetkellä myelooman kannalta merkittävimpiä hoitovasteita on saatu aikaan toisen sukupolven CAR-T-soluilla. CAR-T-soluterapia on osoittanut lupaavia tuloksia myelooman hoidossa, erityisesti potilailla, joille muut hoitomuodot eivät enää tehoa. Multippelin myelooman hoitoon on jo hyväksytty kaksi CAR-T-soluvalmistetta, ja kliiniset tutkimukset jatkuvat hoidon kehittämiseksi edelleen. Hoitoon liittyy kuitenkin vakavia sivuvaikutuksia, jotka voivat olla jopa hengenvaarallisia. Yleisimpiä näistä sivuvaikutuksista ovat sytokiinien vapautumisoireyhtymä ja immuunipuolustuksen soluihin liittyvä neurotoksisuusoireyhtymä. Hoitomuodon yleistymisen esteenä ovat vaarallisten sivuvaikutusten lisäksi myös valmisteiden korkeat hinnat, hoidon toteuttamisen vaatima osaaminen sekä monivaiheiseen prosessiin liittyvät kustannukset. Valmisteiden hinnat ovat toistaiseksi liian korkeat sekä potilaille että potilasta hoitavalle yksiköllekin.
Tulevaisuudessa CAR-T-soluterapian kehitys keskittyy hoidon turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa eri antigeenit ja niiden toiminta hoidon tehokkuuden parantamiseksi sekä itsemurhageenit sivuvaikutusten hallitsemiseksi. Myös valmistusprosessin kestoa ja kustannuksia pyritään hillitsemään uusien innovaatioiden avulla. CAR-T-soluterapian kehittämisessä on tärkeää yhdistää ja syventää eri tutkimusalojen, kuten biologian ja biotekniikan tietämystä T-solujen toiminnan ymmärtämiseksi. Tämä mahdollistaisi toimivamman CAR-T-soluterapian kehittämisen ja voisi jopa johtaa myeloomapotilaiden pysyvän remission saavuttamiseen. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että CAR-T-soluterapialla on erityinen potentiaali mullistaa multippelin myelooman hoito. Hoitoon liittyy kuitenkin edelleen haasteita, jotka on ratkaistava ennen terapian laajempaa käyttöä ja yleistymistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]