Kuuden vuoden seurantatutkimus opioidikorvaushoidon asiakkaista: Tilastollinen elinaika-analyysi hoidon tuloksista
Hintsanen, Tanja (2024)
Hintsanen, Tanja
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410179331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410179331
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli arvioida opioidiriippuvuuden korvaushoidon tuloksia liittyen sekä asiakkaiden päihteidenkäyttöön että siitä aiheutuvien ongelmien vähentämiseen. Pääasiassa määrällistä tietoa kerättiin korvaushoitoyksiköiden työntekijöiltä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä kuuden vuoden seuranta-ajalta. Aineisto sisältää 446 asiakasta, jotka aloittivat korvaushoidon suuressa suomalaisessa kaupungissa vuosien 2017–2020 välillä. Asiakkaita seurattiin vuoden 2022 loppuun asti. Tutkimuksessa selvitettiin tilastollisen elinaika-analyysin avulla, millaisia tuloksia korvaushoidolla on ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat. Lisäksi tarkasteltiin palvelun laadun näkökulmasta korvaushoidon keskeytymistä.
Kuuden vuoden seuranta-aikana korvaushoidon tulokset tukivat aiempaa tutkimusta siinä, että suomalaisessa korvaushoitojärjestelmässä asiakkaiden hoidossa pysyminen on hyvällä tasolla ja kuolema harvinaista. Lisäksi korvaushoitolääkkeestä vieroittautuminen oli vähäistä. Tutkimus antoi viitteitä C-hepatiittihoidon yleistymisestä ja psykiatrisen hoidon vähäisyydestä asiakasryhmän keskuudessa. Tulosten perusteella moni korvaushoidon asiakkaista aloitti kuntouttavan työtoiminnan, mutta harva työllistyi. Vankeustuomion todennäköisyys väheni hoidon edetessä. Hoidon tulokset olivat yhteydessä hoidosta vastaavaan yksikköön ja vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Asiakkaan huumausaineiden käyttö vaikutti olevan yhteydessä hoidon negatiivisiin tuloksiin, kun taas työllistyminen korvaushoidon aikana vaikutti suojaavan asiakasta negatiivisilta tuloksilta. Tulosten perusteella lisää huomiota tulisi kiinnittää korvaushoidon asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja hoidon tavoitteisiin. Tarkempien syy-seuraussuhteiden osoittamiseksi tarvitaan kontrolloidumpaa tutkimusasetelmaa ja lisää tietoa asiakkaiden lähtötilanteista.
Kuuden vuoden seuranta-aikana korvaushoidon tulokset tukivat aiempaa tutkimusta siinä, että suomalaisessa korvaushoitojärjestelmässä asiakkaiden hoidossa pysyminen on hyvällä tasolla ja kuolema harvinaista. Lisäksi korvaushoitolääkkeestä vieroittautuminen oli vähäistä. Tutkimus antoi viitteitä C-hepatiittihoidon yleistymisestä ja psykiatrisen hoidon vähäisyydestä asiakasryhmän keskuudessa. Tulosten perusteella moni korvaushoidon asiakkaista aloitti kuntouttavan työtoiminnan, mutta harva työllistyi. Vankeustuomion todennäköisyys väheni hoidon edetessä. Hoidon tulokset olivat yhteydessä hoidosta vastaavaan yksikköön ja vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Asiakkaan huumausaineiden käyttö vaikutti olevan yhteydessä hoidon negatiivisiin tuloksiin, kun taas työllistyminen korvaushoidon aikana vaikutti suojaavan asiakasta negatiivisilta tuloksilta. Tulosten perusteella lisää huomiota tulisi kiinnittää korvaushoidon asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja hoidon tavoitteisiin. Tarkempien syy-seuraussuhteiden osoittamiseksi tarvitaan kontrolloidumpaa tutkimusasetelmaa ja lisää tietoa asiakkaiden lähtötilanteista.