Sosiaalisesti vastuullisen työnantajabrändin ylläpitäminen: Miten johtaa organisaatiota horjuttamatta sosiaalisesti vastuullista työnantajabrändiä?
Kekäle, Emmi (2024)
Kekäle, Emmi
2024
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410169306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410169306
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tutkitaan sosiaalisesti vastuullista johtamista sekä sosiaalisesti vastuullisten organisaatioiden työnantajalupausten toteutumista. Tutkimuskysymyksiä ovat ”Millainen on sosiaalisesti vastuullinen työnantajalupaus?”, ”Miten sosiaalisesti vastuulliset työnantajalupaukset toteutuvat?”, ”Millaisia mahdollisuuksia sosiaalisesti vastuullinen työnantajalupaus tarjoaa?” ja ”Millaiset tekijät haastavat sosiaalisesti vastuullisen johtamisen toteutumista?”.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys toteutettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Teoreettisena viitekehyksenä aikaansaatiin kolmiosainen kokonaisuus, jossa työnantajalupaus, työntekijä-kokemus sekä sosiaalisesti vastuullinen johtaminen vaikuttavat kaikki reaktiivisesti toisiinsa. Sosiaalisesti vastuullisen työnantajalupauksen tulisi siis perustua työntekijäkokemukseen sekä sosiaalisesti vastuullisen johtamisen toimintatapoihin, sekä sitä tulisi muokata näiden muuttuessa. Työntekijäkokemukseen taas vaikuttaa vahvasti sosiaalisesti vastuullinen johtaminen, sekä myös hyvin tai huonosti toteutuva työnantajalupaus. Sosiaalisesti vastuullinen johtaminen taas tulee toteutua työnantajalupauksen lupaamalla tavalla, sekä sen avulla tulisi olla mahdollista muodostaa positiivinen työntekijäkokemus.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joita toteutettiin yhteensä 12 kappaletta, kolmessa eri organisaatiossa, jotka valikoitiin harkinnanvaraisesti tutkimukseen. Valintakriteereinä oli organisaation riittävän suuri koko sekä se, että organisaatioita kohtaan kohdistettiin suuret odotukset sosiaalisesti vastuullisen johtamisen toteutumiselle. Haastattelut rakentuivat neljästä eri teemasta: taustatiedot, työn johtaminen, organisaatiokulttuuri ja työnantajakuva, -brändi sekä työnantajalupaus. Haastatteluita analysoitiin haastatteluista tunnistettujen aiheiden sekä aiheluokkien perusteella.
Haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta tunnistettiin, että sosiaalisesti vastuullinen työnantajalupaus perustuu selkeästi sosiaalisesti vastuullisen johtamisen tunnistetuista toimintatavoista, kuitenkin siten, että organisaatiosta riippuen on voitu hyödyntää eri toimintatapoja. Työnantaja-lupaukset myös vastasivat hyvin todellisuutta, ja vain yksittäisiä kehityskohteita työnantajalupauksiin pystyttiin esittämään, lukuun ottamatta koulutukseen panostaminen, joka koettiin lähes jokaisessa haastattelussa tekijäksi, joka ei toteutunut organisaatiossa. Sosiaalisesti vastuullisen johtamisen suurimmiksi haasteiksi todettiin kiire, ihmisten vaihtuminen, organisaation suuri koko sekä talouden, henkilöstön välinen priorisoiminen ja erilaiset muutostilanteet, kuten muutosneuvottelut, yrityskaupat tai organisaation ulkopuoliset olosuhteet, kuten lama.
Sosiaalisesti vastuullisen johtamisen mahdollisuuksiksi taas tunnistettiin onnistuneet rekrytoinnit sekä henkilövalinnat, henkilöstön sitoutuminen sekä työnantajabrändin rakentaminen. Kirjallisuuden pohjalta sosiaalisesti vastuullisen johtamisen hyödyiksi pystyttiin tunnistamaan näiden lisäksi myös esimerkiksi parempi työtyytyväisyys, tyytyväisemmät ulkoiset sidosryhmät, työntekijöiden parempi tuottavuus sekä muut taloudelliset hyödyt. Haastatteluiden perusteella ei pystytty tekemään suoranaisia johtopäätöksiä siitä, miten näiden mahdollisuuksien toteutuminen organisaatioissa kuvaa sitä, onko sosiaalisesti vastuullisessa johtamisessa onnistuttu vai ei.
Sosiaalisesti vastuullisen työnantajalupauksen ja -brändin rakentaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, ei pelkästään kertaluontoista investointia. Organisaatioiden on säännöllisesti tarkasteltava johtamiskäytäntöjensä toimivuutta ja työntekijäkokemuksen muutoksia, sillä ajan myötä organisaation kulttuuri ja toimintatavat muuttuvat.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys toteutettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Teoreettisena viitekehyksenä aikaansaatiin kolmiosainen kokonaisuus, jossa työnantajalupaus, työntekijä-kokemus sekä sosiaalisesti vastuullinen johtaminen vaikuttavat kaikki reaktiivisesti toisiinsa. Sosiaalisesti vastuullisen työnantajalupauksen tulisi siis perustua työntekijäkokemukseen sekä sosiaalisesti vastuullisen johtamisen toimintatapoihin, sekä sitä tulisi muokata näiden muuttuessa. Työntekijäkokemukseen taas vaikuttaa vahvasti sosiaalisesti vastuullinen johtaminen, sekä myös hyvin tai huonosti toteutuva työnantajalupaus. Sosiaalisesti vastuullinen johtaminen taas tulee toteutua työnantajalupauksen lupaamalla tavalla, sekä sen avulla tulisi olla mahdollista muodostaa positiivinen työntekijäkokemus.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joita toteutettiin yhteensä 12 kappaletta, kolmessa eri organisaatiossa, jotka valikoitiin harkinnanvaraisesti tutkimukseen. Valintakriteereinä oli organisaation riittävän suuri koko sekä se, että organisaatioita kohtaan kohdistettiin suuret odotukset sosiaalisesti vastuullisen johtamisen toteutumiselle. Haastattelut rakentuivat neljästä eri teemasta: taustatiedot, työn johtaminen, organisaatiokulttuuri ja työnantajakuva, -brändi sekä työnantajalupaus. Haastatteluita analysoitiin haastatteluista tunnistettujen aiheiden sekä aiheluokkien perusteella.
Haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta tunnistettiin, että sosiaalisesti vastuullinen työnantajalupaus perustuu selkeästi sosiaalisesti vastuullisen johtamisen tunnistetuista toimintatavoista, kuitenkin siten, että organisaatiosta riippuen on voitu hyödyntää eri toimintatapoja. Työnantaja-lupaukset myös vastasivat hyvin todellisuutta, ja vain yksittäisiä kehityskohteita työnantajalupauksiin pystyttiin esittämään, lukuun ottamatta koulutukseen panostaminen, joka koettiin lähes jokaisessa haastattelussa tekijäksi, joka ei toteutunut organisaatiossa. Sosiaalisesti vastuullisen johtamisen suurimmiksi haasteiksi todettiin kiire, ihmisten vaihtuminen, organisaation suuri koko sekä talouden, henkilöstön välinen priorisoiminen ja erilaiset muutostilanteet, kuten muutosneuvottelut, yrityskaupat tai organisaation ulkopuoliset olosuhteet, kuten lama.
Sosiaalisesti vastuullisen johtamisen mahdollisuuksiksi taas tunnistettiin onnistuneet rekrytoinnit sekä henkilövalinnat, henkilöstön sitoutuminen sekä työnantajabrändin rakentaminen. Kirjallisuuden pohjalta sosiaalisesti vastuullisen johtamisen hyödyiksi pystyttiin tunnistamaan näiden lisäksi myös esimerkiksi parempi työtyytyväisyys, tyytyväisemmät ulkoiset sidosryhmät, työntekijöiden parempi tuottavuus sekä muut taloudelliset hyödyt. Haastatteluiden perusteella ei pystytty tekemään suoranaisia johtopäätöksiä siitä, miten näiden mahdollisuuksien toteutuminen organisaatioissa kuvaa sitä, onko sosiaalisesti vastuullisessa johtamisessa onnistuttu vai ei.
Sosiaalisesti vastuullisen työnantajalupauksen ja -brändin rakentaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, ei pelkästään kertaluontoista investointia. Organisaatioiden on säännöllisesti tarkasteltava johtamiskäytäntöjensä toimivuutta ja työntekijäkokemuksen muutoksia, sillä ajan myötä organisaation kulttuuri ja toimintatavat muuttuvat.