Narrating Affective Tensions : Women's experiences of heterosexual relationships
Jurva, Raisa (2024)
Jurva, Raisa
Tampere University
2024
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3635-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3635-6
Tiivistelmä
Tämä sukupuolentutkimuksen artikkeliväitöskirja on empiirinen tutkimus, joka käsittelee affektiivisia jännitteitä naisten kokemuksissa heteroseksuaalisista parisuhteista. Tutkimus paikantuu kriittisen heteroseksuaalisuuden tutkimuksen ja feministisen heteroseksuaalisuuden tutkimuksen kentille. Heteroseksuaalisia parisuhteita tarkastellaan kriittisen heteroseksuaalisuuden tutkimuksen näkökulmasta, jossa heteroseksuaalisuus asettuu keskeiseksi ymmärrettävien sosiaalisten suhteiden muovaajaksi.
Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä hyödynnetään affektiteoriaa ja queerin ajallisuuden tutkimusta. Affektiteoria korostaa kokemuksellista tietämisen tapaa, jonka keskiössä ovat tunteet ja intensiteetit. Queerin ajallisuuden tutkimus tarjoaa teoreettisen perustan ajallisuuden tarkastelulle osana sukupuolen ja seksuaalisuuden normeja.
Tutkimuksen aineisto koostuu 19 haastattelusta keski-ikäisten ja vanhempien naisten kanssa, joilla on kokemusta parisuhteesta itseään nuoremman miehen kanssa. Epätyypillinen ikäero tuo parisuhteeseen ei-konventionaalisuuden elementin. Metodologisesti tutkimuksessa käytetään narratiivisen tutkimuksen tarjoamia analyysitapoja.
Väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta osa-analyysista. Empiiriset analyysit osoittavat, että sukupuolihierarkia jäsentyi naisten kerronnassa kehitysnarratiivin kautta. Kehitysnarratiivi jäsensi sekä parisuhteiden yhteiskunnallisia ehtoja että naisen elämänkulun kokemuksellisuutta. Kehitysnarratiivi muodosti ristiriitaisen perustan naisten pyrkimyksille purkaa sukupuolihierarkian ilmentymiä heidän parisuhteissaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että haastateltavat pyrkivät hallitsemaan kulttuuristen sukupuolikäsitysten synnyttämää affektiivista jännitettä asemoimalla parisuhteissa kohdatut epäsuotuisat tilanteet ajallisesti ja paikallisesti. Epäsuotuisien tilanteiden ajallinen ja paikallinen asemoiminen teki näkyväksi prosessin, jonka kautta jännitteet nostattivat moninaisia, toistaan poikkeavia tunteita haastateltavien kerronnassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että naisten kohtaamat epäsuotuisat tilanteet vaikuttivat parisuhteeseen myös niiden tapahtumahetken ulkopuolella. Ne jäivät elämään potentiaalisena tapahtumana ja muodostivat viitepisteen, jonka valossa parisuhteen tulevaisuutta pohdittiin. Tämä vaikutti tapaan, jolla parisuhde koettiin nykyisyydessä.
Tutkimuksen keskeinen väite on, että heteroseksuaalisissa parisuhteissa ilmenevät, sukupuolen kulttuurisiin käsityksiin kytkeytyvät affektiiviset jännitteet jäsentyvät naisten kerronnassa ajallisesti. Ensiksi ajallisuus toi esiin heteroseksuaalisia parisuhteita kehystävät institutionaaliset, materiaaliset ja sosiokulttuuriset ehdot ja niiden merkityksen sukupuolihierarkian muodostumisessa. Toiseksi ajallisuus kytki affektiiviset jännitteet normalisoidun elämänkulun ihanteisiin, joissa keskeisiä elementtejä olivat vakituinen parisuhde ja perhe-elämä. Kolmanneksi ajallisuus teki näkyväksi ikääntyvän ruumiin materiaalisen todellisuuden, erityisesti sen rajat ja tarpeet. Lopuksi nämä tutkimuksessa identifioidut ajallisuuden tehtävät tarjosivat perustan tarkastella ambivalenssia, joka luonnehti naisten kokemuksia heteroseksuaalisista parisuhteista.
Tutkimuksessa kehitetään affektiivisen orientaation käsite. Se on tarkoitettu metodologiseksi työkaluksi tutkimukseen, jossa tarkastellaan affektia ruumiillisena kokemuksena empiirisessä analyysissa. Affektiivisen orientaation käsite ohjaa analyyttisen huomion siihen, kuinka menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät toisiinsa kokemuksen muodostumisen prosessissa. Menneisyyden kokemukset luovat perustan tulevaisuuden odotuksille, mikä synnyttää affektiivisia vaikutuksia nykyisyyteen.
Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä hyödynnetään affektiteoriaa ja queerin ajallisuuden tutkimusta. Affektiteoria korostaa kokemuksellista tietämisen tapaa, jonka keskiössä ovat tunteet ja intensiteetit. Queerin ajallisuuden tutkimus tarjoaa teoreettisen perustan ajallisuuden tarkastelulle osana sukupuolen ja seksuaalisuuden normeja.
Tutkimuksen aineisto koostuu 19 haastattelusta keski-ikäisten ja vanhempien naisten kanssa, joilla on kokemusta parisuhteesta itseään nuoremman miehen kanssa. Epätyypillinen ikäero tuo parisuhteeseen ei-konventionaalisuuden elementin. Metodologisesti tutkimuksessa käytetään narratiivisen tutkimuksen tarjoamia analyysitapoja.
Väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta osa-analyysista. Empiiriset analyysit osoittavat, että sukupuolihierarkia jäsentyi naisten kerronnassa kehitysnarratiivin kautta. Kehitysnarratiivi jäsensi sekä parisuhteiden yhteiskunnallisia ehtoja että naisen elämänkulun kokemuksellisuutta. Kehitysnarratiivi muodosti ristiriitaisen perustan naisten pyrkimyksille purkaa sukupuolihierarkian ilmentymiä heidän parisuhteissaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että haastateltavat pyrkivät hallitsemaan kulttuuristen sukupuolikäsitysten synnyttämää affektiivista jännitettä asemoimalla parisuhteissa kohdatut epäsuotuisat tilanteet ajallisesti ja paikallisesti. Epäsuotuisien tilanteiden ajallinen ja paikallinen asemoiminen teki näkyväksi prosessin, jonka kautta jännitteet nostattivat moninaisia, toistaan poikkeavia tunteita haastateltavien kerronnassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että naisten kohtaamat epäsuotuisat tilanteet vaikuttivat parisuhteeseen myös niiden tapahtumahetken ulkopuolella. Ne jäivät elämään potentiaalisena tapahtumana ja muodostivat viitepisteen, jonka valossa parisuhteen tulevaisuutta pohdittiin. Tämä vaikutti tapaan, jolla parisuhde koettiin nykyisyydessä.
Tutkimuksen keskeinen väite on, että heteroseksuaalisissa parisuhteissa ilmenevät, sukupuolen kulttuurisiin käsityksiin kytkeytyvät affektiiviset jännitteet jäsentyvät naisten kerronnassa ajallisesti. Ensiksi ajallisuus toi esiin heteroseksuaalisia parisuhteita kehystävät institutionaaliset, materiaaliset ja sosiokulttuuriset ehdot ja niiden merkityksen sukupuolihierarkian muodostumisessa. Toiseksi ajallisuus kytki affektiiviset jännitteet normalisoidun elämänkulun ihanteisiin, joissa keskeisiä elementtejä olivat vakituinen parisuhde ja perhe-elämä. Kolmanneksi ajallisuus teki näkyväksi ikääntyvän ruumiin materiaalisen todellisuuden, erityisesti sen rajat ja tarpeet. Lopuksi nämä tutkimuksessa identifioidut ajallisuuden tehtävät tarjosivat perustan tarkastella ambivalenssia, joka luonnehti naisten kokemuksia heteroseksuaalisista parisuhteista.
Tutkimuksessa kehitetään affektiivisen orientaation käsite. Se on tarkoitettu metodologiseksi työkaluksi tutkimukseen, jossa tarkastellaan affektia ruumiillisena kokemuksena empiirisessä analyysissa. Affektiivisen orientaation käsite ohjaa analyyttisen huomion siihen, kuinka menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät toisiinsa kokemuksen muodostumisen prosessissa. Menneisyyden kokemukset luovat perustan tulevaisuuden odotuksille, mikä synnyttää affektiivisia vaikutuksia nykyisyyteen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]