Vanhempien saama tuki sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin aikana

Abstract

Suomessa tehdään sikiön vakavan kehityshäiriön tai poikkeavuuden vuoksi 200–300 raskaudenkeskeytystä vuosittain. Odotetun lapsen menetys voi olla vanhemmille vaikea ja traumaattinen kokemus, joten vanhempien tukeminen sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin aikana on erittäin tärkeää. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota vanhempien tukemiseen koko sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin ajan.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia saadusta tuesta sikiöpoikkeavan raskaudenkeskeytysprosessin aikana sekä ammattihenkilöstöltä että epäviralliselta sosiaaliselta tukiverkostolta. Tavoitteena on tuottaa lisää tietoa vanhempien tukemiseen sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin aikana. Tätä tietoa voi hyödyntää sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin hoitopolkua kehitettäessä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on saamastaan tuesta sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin aikana ammattihenkilöstöltä? ja Minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on saamastaan tuesta sikiöperusteisen raskaudenkeskeytysprosessin aikana epäviralliselta sosiaaliselta tukiverkostolta?

Katsauksen tiedonhaku toteutettiin CINAHL-, Medline- ja PsycInfo -tietokantoihin. Hakusanat olivat fetal abnormal*, fetal anomal*, fetal death defect*, termination of pregnancy*, genetic abortion*, support*, parent*, mother*, father* ja partner*. Tietokantarajaukseksi asetettiin tutkimuksen vertaisarviointi. Sisäänottokriteereinä käytettiin tutkimuksen alkuperäisyyttä, vertaisarviointia ja tilannetta, jossa päätös sikiöperusteisesta raskaudenkeskeytyksestä oli tehty. Hakutulokseksi saatiin ennen tietokantarajausta 333. Hakutuloksia karsittiin tietokantarajauksella, otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella. Lopullisen arvioinnin perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 12 alkuperäistutkimusta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella vanhempien kokemukset saadusta tuesta ammattilaisilta olivat henkinen tuki ammattilaisilta, vuorovaikutus ammattilaisten kanssa, informaatio ammattilaisilta ja yleinen tuki ammattilaisilta. Vanhempien kokemukset saadusta tuesta epäviralliselta sosiaaliselta tukiverkostolta olivat henkinen tuki lähipiiriltä, vuorovaikutus sosiaalisen verkoston kanssa ja konkreettinen tuki lähipiiriltä.

Katsauksen perusteella todetaan, että vanhempien kokemuksissa henkisen tuen tarve näyttäytyi merkittävänä koko sikiöperusteisessa raskaudenkeskeytysprosessissa, joten sen huomiointiin ja tarjoamiseen tulee panostaa hoitoprosessia kehitettäessä ja ammattilaisia koulutettaessa. Vanhemmat kokevat ammattilaisilta saadun tuen merkittävänä raskaudenkeskeytyksessä ja jälkihoidossa. Ammattilaisten riittävään tietotaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee panostaa koulutuksilla. Lähipiirin, tukiorganisaatioiden ja vertaistuen merkitys korostui vanhempien kokemassa tuessa raskaudenkeskeytyksen jälkeen. Siksi hoitoprosessissa on tärkeää ohjata myös lähipiiriä. Lisäksi kumppanin rooli tulee huomioida myös lapsensa menettäneenä vanhempana. Erittäin tärkeänä esiin nousi ajatustenvaihto vertaisten kanssa, joten vertaistuen merkitys tulee tiedostaa ammattilaisen antamassa ohjauksessa, ja tarjota mahdollisuuksia sen piiriin hakeutumiseen.