Tekoäly valtionhallinnon virastossa: Käyttöönottoon liittyvät keskeiset tekijät

Abstract

Julkisella sektorilla on havaittavissa kasvavaa kiinnostusta tekoälyä kohtaan, mutta tästä huolimatta kehitys ei vastaa yksityistä sektoria. Julkinen sektori onkin tietyllä tavalla omanlaisensa ympäristö käyttöönottaa tekoälyä, jolloin prosessi ei välttämättä muodostu yksiselitteiseksi. Erityisesti empiirinen tutkimus tekoälyn käyttöönottoon liittyen julkisella sektorilla on jäänyt aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa verrattain vähäiselle huomiolle, joten tämä tutkimus täyttää omalta osaltaan tätä tutkimusaukkoa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda sekä kartoittavaa että kuvailevaa tietoa tekoälyn käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä valtionhallinnon virastossa. Tutkimuksen lähtökohdaksi muodostuu käsitys tekoälyn käyttöönottoon liittyvistä moninaisista tekijöistä, jolloin tutkimuksessa hyödynnetään TOE-viitekehystä, joka mahdollistaa tarkastelun teknologisista, organisatorisista ja toimintaympäristöön liittyvistä ulottuvuuksista käsin. Tutkimusongelmaan pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksellä: ``Millaiset teknologiset, organisatoriset ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät ovat keskeisiä tekoälyn käyttöönoton kannalta valtionhallinnon virastossa?``. Tutkimus on luonteeltaan kartoittava ja kuvaileva kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka kohdeorganisaationa toimii Verohallinto. Täten metodologiset valinnat tukevat erityisesti syvällisen ymmärryksen luomista yksittäisestä tapauksesta. Aineisto on kerätty teemahaastattelujen kautta kahdeksalta kohdeorganisaation edustajalta. Haastateltavat toimivat erinäisissä johtamis-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Haastatteluaineisto on litteroitu ja tämän jälkeen analysoitu hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöönotto valtionhallinnon virastossa on moniulotteinen prosessi, jolloin huomiota tulee kiinnittää teknologisiin, organisatorisiin ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Teknologisessa osa-alueessa painottuvat hyödyllisyys organisaatiolle, yhteensopivuus suhteessa käyttötapauksiin, prosesseihin ja arkkitehtuuriin sekä teknologisen kehityksen perässä pysyminen ja ymmärrys teknisistä aspekteista. Organisatorisissa tekijöissä painottuvat organisaatiokulttuuri, resurssit ja yhteistyörakenne. Tällöin organisaatiokulttuurissa korostuvat kokeilut ja avoimuus, mutta samanaikaisesti on oltava realistisia ja edettävä riskien kautta. Taloudelliset resurssit puolestaan rajaavat ja priorisoivat tekoälyn käyttöönottoa, kun samanaikaisesti on varmistettava organisaation sisäiset kyvykkyydet, datan laatu ja toimiva yhteistyörakenne. Toimintaympäristöön liittyvissä tekijöissä puolestaan painottuvat muotoutuvan toimintaympäristön merkityksellisyys, lainsäädäntö sekä etiikka. Tällöin on huomioitava toimintaympäristön vakiintumattomuus, lainsäädännölliset reunaehdot sekä eettisten aspektien luomat painopisteet. Tutkimus osoittaa, että tekoälyn käyttöönotossa valtionhallinnon virastossa täytyy huomioida eri osa-alueisiin vaikuttavia moninaisia tekijöitä. Osaan tekijöistä organisaatio voi vaikuttaa merkittävästikin sisäisillä toimillaan ja periaatteillaan, mutta tietyt reunaehdot ja rajoitteet on huomioitava samanaikaisesti käyttöönoton yhteydessä. Tällöin tietyllä tavalla jatkuvasti tasapainotellaan mahdollisuuksien ja riskien välillä. Tutkimus tuottaakin kohdeorganisaatiolle ymmärrystä tekoälyn käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, mutta myös suuntaviivoja muille julkisen sektorin toimijoille.