Kehkeytyvä selviytyminen ja toinen tieto : Kulttuurisen sosiaalityön kompilaatio

Abstract

Tämä väitöskirja tutkii arkista selviytymistä sosiokulttuurisena ilmiönä sekä sitä, miten kyseistä aihetta voi tutkia ja miksi. Jokainen ihminen kokee elämänsä aikana vastoinkäymisiä ja sellaisia jaksoja, jotka vaativat sitkeyttä ja sinnittelyä. Vaikeissa olosuhteissa voi elämä olla pelkkää päivästä toiseen pärjäämistä. Mikä merkitys kulttuurilla on näissä tilanteissa? Ihminen kertoo vaikeista kokemuksistaan nojaten kulttuurissa tarjolla oleviin tarinoihin, kuuntelee tärkeää laulua saadakseen voimaa, hakeutuu tutun harrastuksen pariin jaksaakseen taas hetken. Voisiko ajatella, että selviytymisellä on kulttuurinen ulottuvuutensa? Väitöskirja lähtee liikkeelle näistä pohdinnoista, retkeilee laajasti kulttuurintutkimuksen ja sosiaalityön tieteenaloilla ja päätyy lopulta jäsentämään sosiaalityötä kulttuurisena praksiksena.

Selviytymistä lähestytään tutkimuksessa suhteissa tapahtuvana prosessina, johon arkinen kulttuuri ja sen kertomukset monin tavoin vaikuttavat. Aihetta taustoitetaan monitieteisesti yhdistämällä kulttuurintutkimusta, feminististä jälkihumanismia ja ekososiaalista sosiaalityötä. Tutkimusmateriaalina toimii populaarikulttuuriset kertomukset: aineistona käytetään Metsolat-televisiosarjaa, iskelmälaulaja Katri Helenan henkilöhaastatteluja sekä tutkijan kokemuksia lahtelaisesta yhteisöpuutarhaprojektista. Moninaisten aineistojen ja menetelmien avulla tutkimus tekee näkyväksi kulttuurin erilaisia merkityksiä sosiaalityön konteksteissa.

Teoreettis-metodologisesti väitöskirjassa punotaan yhteen useita tieteellisiä lähestymistapoja. Tutkimusotetta kuvaavat jälkilaadullisuus ja autoetnografisuus. Tutkimuksen lopputulokseen ovat vaikuttaneet tutkijan kokemukset, sattuma sekä tutkimusprosessin merkityksiin pysähtyminen. Erilaisia teoreettisia aineksia yhdistämällä tutkimukseen on rakentunut metataso, jonka myötä myös tieteellisen kulttuurin käytäntöjen tarkastelu liittyy osaksi tutkimusasetelmaa. Väitöskirja on muodoltaan epäkonventionaalinen, sillä se on monografia, johon liittyy kaksi vertaisarvioitua ja jo julkaistua artikkelia. Poikkeuksellinen muoto on osa väitöskirjan argumentaatiota, sillä tutkimus pyrkii hallittujen synteesien sijaan tuottamaan <i>toista tietoa</i>. Sellaista tietoa, joka on paikantunutta, pohdiskelevaa ja etsii tietä elämään päin.

Tutkimus valaisee selviytymistä monitieteisenä ilmiönä hyödyntämällä resilienssin käsitettä ja tekemällä näkyväksi, kuinka käsitteiden tulkinta itsessään muokkaa selviytymisen sosio-kulttuurista prosessia. Selviytymisen tutkiminen ja käsitteellistäminen sosiaalisesta näkökulmasta vaatii erityishuomiota nykyhetkessä, kun ekologiset kriisit uhkaavat niin ihmisen kuin muiden lajien elämän jatkuvuutta. Kestävyysmurros tai ekososiaalinen siirtymä tarkoittaa paitsi laajoja systeemitason muutoksia yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös muutoksia tavallisessa arkielämässä sekä sitä ylläpitävissä instituutioissa, arvoissa ja arvostuksissa. Tieteellä on merkittävä rooli länsimaisen elämänkatsomuksen perusrakenteissa ja tieteellä voisi olla merkittävä rooli myös näiden rakenteiden muuttamisessa. Väitöskirjassa argumentoidaan, kuinka etenkin kulttuurintutkimuksen ja sosiaalityön kaltaisilla akateemisilla aloilla on erityinen eettinen vastuu pyrkiä muuttamaan tieteen käytänteitä. Myös tutkimusta tulisi tehdä toisin, kun tavoitteena on edistää yhteiskunnallista muutosta.

This dissertation studies everyday survival as a sociocultural phenomenon and how this topic can be studied and why. During life, every person faces difficulties and periods that demand perseverance and grit. In difficult conditions life can mean simply getting by, day by day. What purpose does culture have in these situations? Humans tell about their difficult experiences using culturally available stories, they listen to important songs to get strength, they gravitate towards familiar pastimes to help them get through the day. Could we think that survival has a cultural dimension? The dissertation starts from these deliberations, travels widely in the fields of cultural studies and social work, and ends up structuring social work as a cultural praxis.

In this research survival is examined as a relational process to which everyday culture and its stories have diverse impacts. Theoretical ground is multidisciplinary, combining cultural studies, feminist post humanism, and ecosocial social work. Research material includes popular cultural narratives: the television series <i>Metsolat</i>, interviews with singer Katri Helena as well as the researcher’s own experiences from a community gardening project in Lahti. Diverse materials and methods make visible different meanings culture has in the context of social work.

In terms of methodology and methods, the dissertation weaves together multiple scientific approaches. The orientation can be described as post qualitative and autoethnographic. The end result of the research has been impacted by the researcher’s own experiences, chance events, and stopping to examine the meanings of the research process itself. Through combining different theoretical ingredients, a meta level has emerged within and through the research layout. The dissertation is unconventional by its form: it is a monograph that includes two peer-reviewed, already published scientific articles. The exceptional form is part of the argumentation; instead of aiming towards a controlled synthesis, the research aims to find <i>other knowledge</i>. Knowledge that is situated, contemplative, and looking for its way towards life.

The research sheds light on survival as a multidisciplinary phenomenon by using the concept of resilience and making visible how interpreting the concept itself molds the socio-cultural process of survival. Researching and conceptualizing survival from a social viewpoint demands special attention in the contemporary moment when the ecological crisis is a threat to human and other life forms. Sustainability transition or eco-social transition does not only mean vast systemic changes in different areas of society, but also changes in everyday life, and the institutions, values, and valuations that maintain it. Science has a significant role in the fundamental structures of the Western world view and it could have a significant role in changing these structures. This dissertation argues how fields such as cultural studies and social work have a special ethical responsibility to change scientific practices. When the goal is to promote societal change, research too should change.