Toimintamallin vaikutus suun terveydenhuollon ympäristölliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen : Tapaustutkimus Hygga Flow
Oksanen, Antton (2024)
Oksanen, Antton
2024
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410039090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202410039090
Tiivistelmä
Terveydenhuolto ylläpitää ja takaa yhteiskunnan hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen uhatessa maapallon tulevaisuutta, on terveydenhuollon alallakin pyrittävä sopeutumaan muutokseen ja vähennettävä ympäristökuormitusta. Terveydenhuollossa käytetään paljon muun muassa materiaaleja ja kemiallisia yhdisteitä, minkä takia terveydenhuollon ala vastaa noin 5 % maailman hiilijalanjäljestä ja 4,2 % Suomen hiilijalanjäljestä. Samalla suomalainen terveydenhuolto on murrosvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen takia. Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta ja toimintaa on uudistettava, jotta Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää toimintamallin vaikutusta suun terveydenhuollon ympäristölliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena Hygga Oy:n Hygga Flow (HF-malli) toimintamallista, jota verrattiin perinteiseen Suomessa käytettyyn suun terveydenhuollon toimintamalliin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia materiaalivirtoja suun terveydenhuollossa on, miten perinteisen mallin ja HF-mallin materiaalivirrat eroavat toisistaan, miten toimintamallien erot näkyvät niiden ympäristövaikutuksissa ja miten toimintamallien erot näkyvät niiden sosiaalisessa vastuullisuudessa.
Ympäristöllisen vastuullisuuden arviointi perustettiin materiaalivirta-analyysiin ja elinkaariarviointiin. Materiaalivirrat selvitettiin Hygga Oy:n toiminnasta ja tieteellisistä lähteistä. Toimintamallinen ympäristövaikutuksia vertailtiin neljässä eri kohteessa, jotka olivat Helsinki, pääkaupunkiseutu, Jyväskylä ja Lappeenranta. Sosiaalista vastuullisuutta arvioitiin perehtymällä toimintamallien vaikutuksiin yhteiskunnan terveyteen, potilaan hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen sekä toimintamallin säästämään aikaan. Menetelminä sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa käytettiin kirjallisuuskatsausta arviointiparametrien selvittämiseksi ja elinkaariarviointia terveysvaikutusten selvittämiseksi.
Materiaalivirroiltaan HF-malli kuluttaa noin 24 % vähemmän kertakäyttöisiä tarveaineita kuin perinteinen malli. Materiaalivirroista saatiin selville, että suurin osa suun terveydenhuollossa käytettävistä materiaaleista on erilaisia muovi, kangas- ja paperimateriaaleja. Vedenkulutuksessa HF-mallin vedenkulutus on noin 23 % pienempi kuin perinteisen mallin. Sähkönkulutuksessa HFmalli säästää 25 % sähköä verrattuna perinteiseen malliin.
HF-mallin hiilijalanjälki oli noin 28 % pienempi kuin perinteisen mallin. HF-mallin hiilijalanjälki oli kaupungista riippuen 42–66 tonnia CO2-ekv ja perinteisen mallin 58–93 tonnia CO2-ekv. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät toimintamalleissa suoritettavasta potilaiden ja työntekijöiden matkustamisesta. Tuloksissa todettiin, että HF-mallin etu perinteiseen malliin verrattuna kasvaa, mitä kauemmas mennään suurista ja tiheistä kaupungeista, koska tiheissä kaupungeissa ihmiset käyttävät enemmän vähäpäästöistä julkista liikennettä kuin harvaan asutuilla aluilla, joissa liikkuminen on yksityisautoilupainotteista. Materiaalikulutuksiin ja hiilijalanjälkiin perustuen HFmallin ympäristöllinen vastuullisuus oli reilun neljänneksen parempi kuin perinteisen mallin.
Yhteiskunnan terveyttä tutkittiin elinkaariarvioinnista saatujen vaikutuksien avulla, jotka olivat pienhiukkaset ja ihmiselle karsinogeeninen myrkyllisyys. Pienhiukkasissa ja ihmiselle karsinogeenisissä päästöissä HF-mallin päästöt olivat noin 27 % pienemmät kuin perinteisen mallin.
HF-mallin hyödyntäminen parantaa myös suun terveydenhuollon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta olemalla tehokkaampi toimintamalli kuin perinteinen malli. HF-mallilla pystytään käsittelemään noin 50–70 % enemmän potilaita kuin perinteisellä mallilla, mikä voi auttaa suun terveydenhuollossa ongelmana olevaan resurssipulaan. Samalla pystytään mahdollisesti tarjoamaan laadukkaampaa hoitoa lisääntyneen suun sairauksia ehkäisevän hoidon muodossa.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää toimintamallin vaikutusta suun terveydenhuollon ympäristölliseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena Hygga Oy:n Hygga Flow (HF-malli) toimintamallista, jota verrattiin perinteiseen Suomessa käytettyyn suun terveydenhuollon toimintamalliin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia materiaalivirtoja suun terveydenhuollossa on, miten perinteisen mallin ja HF-mallin materiaalivirrat eroavat toisistaan, miten toimintamallien erot näkyvät niiden ympäristövaikutuksissa ja miten toimintamallien erot näkyvät niiden sosiaalisessa vastuullisuudessa.
Ympäristöllisen vastuullisuuden arviointi perustettiin materiaalivirta-analyysiin ja elinkaariarviointiin. Materiaalivirrat selvitettiin Hygga Oy:n toiminnasta ja tieteellisistä lähteistä. Toimintamallinen ympäristövaikutuksia vertailtiin neljässä eri kohteessa, jotka olivat Helsinki, pääkaupunkiseutu, Jyväskylä ja Lappeenranta. Sosiaalista vastuullisuutta arvioitiin perehtymällä toimintamallien vaikutuksiin yhteiskunnan terveyteen, potilaan hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen sekä toimintamallin säästämään aikaan. Menetelminä sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa käytettiin kirjallisuuskatsausta arviointiparametrien selvittämiseksi ja elinkaariarviointia terveysvaikutusten selvittämiseksi.
Materiaalivirroiltaan HF-malli kuluttaa noin 24 % vähemmän kertakäyttöisiä tarveaineita kuin perinteinen malli. Materiaalivirroista saatiin selville, että suurin osa suun terveydenhuollossa käytettävistä materiaaleista on erilaisia muovi, kangas- ja paperimateriaaleja. Vedenkulutuksessa HF-mallin vedenkulutus on noin 23 % pienempi kuin perinteisen mallin. Sähkönkulutuksessa HFmalli säästää 25 % sähköä verrattuna perinteiseen malliin.
HF-mallin hiilijalanjälki oli noin 28 % pienempi kuin perinteisen mallin. HF-mallin hiilijalanjälki oli kaupungista riippuen 42–66 tonnia CO2-ekv ja perinteisen mallin 58–93 tonnia CO2-ekv. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät toimintamalleissa suoritettavasta potilaiden ja työntekijöiden matkustamisesta. Tuloksissa todettiin, että HF-mallin etu perinteiseen malliin verrattuna kasvaa, mitä kauemmas mennään suurista ja tiheistä kaupungeista, koska tiheissä kaupungeissa ihmiset käyttävät enemmän vähäpäästöistä julkista liikennettä kuin harvaan asutuilla aluilla, joissa liikkuminen on yksityisautoilupainotteista. Materiaalikulutuksiin ja hiilijalanjälkiin perustuen HFmallin ympäristöllinen vastuullisuus oli reilun neljänneksen parempi kuin perinteisen mallin.
Yhteiskunnan terveyttä tutkittiin elinkaariarvioinnista saatujen vaikutuksien avulla, jotka olivat pienhiukkaset ja ihmiselle karsinogeeninen myrkyllisyys. Pienhiukkasissa ja ihmiselle karsinogeenisissä päästöissä HF-mallin päästöt olivat noin 27 % pienemmät kuin perinteisen mallin.
HF-mallin hyödyntäminen parantaa myös suun terveydenhuollon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta olemalla tehokkaampi toimintamalli kuin perinteinen malli. HF-mallilla pystytään käsittelemään noin 50–70 % enemmän potilaita kuin perinteisellä mallilla, mikä voi auttaa suun terveydenhuollossa ongelmana olevaan resurssipulaan. Samalla pystytään mahdollisesti tarjoamaan laadukkaampaa hoitoa lisääntyneen suun sairauksia ehkäisevän hoidon muodossa.