Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data : Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena

Abstract

Tutkijat ovat vuorovaikutuksessa tutkimusaineistojen kanssa tuottaakseen uutta tietoa. Heidän työprosessejaan kuitenkin usein tarkastellaan datan näkökulmasta, kuten datan elämänkaarimalleissa, huomioimatta kunnolla heidän todellista tutkimustyötään. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia akateemisten tutkijoiden datavuorovaikutusta. Ottamalla tehtävälähtöisen lähestymistavan, tutkimme datavuorovaikutusta työprosessien, tarvittavan informaation ja fokuksen muodostumisen näkökulmista. Datavuorovaikutuksella tarkoitamme vuorovaikutusta ihmisen ja tutkimusaineiston välillä. Siten tämä tutkielma kuuluu informaatiotutkimuksen alaan ja informaatiovuorovaikutuksen tutkimukseen.

Tämän tutkimuksen osallistujat olivat akateemisia tutkijoita suomalaisista yliopistoista, historian ja mediatutkimuksen aloilta. Siten tämä tutkimus kohdistuu tutkijoihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa tutkimusaineistojen kanssa tutkiakseen inhimillisiä ilmiöitä. Keräsimme kaksi tutkimusaineistoa. Ensimmäinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla ja varjostamalla historiantutkijoita. Toinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla mediatutkijoita. Analysoimme tutkimusaineistot laadullisesti.

Ensimmäiseksi analyysi osoitti, että osallistujien tutkimustyöprosesseihin sisältyi laadullisesti erilaisia tehtäväprosessityyppejä, eri aktiviteetein ja tavoittein, joissa oli vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Toiseksi hyödynsimme Byströmin informaatiotypologiaa sen analysoimiseen, mitä informaatiotyyppejä tarvitaan tutkimustyöprosesseissa. Analyysi osoitti, että osallistujat tarvitsivat tehtävätietoa koskien tutkimusaineistoa ja tutkimusaineiston lähteitä sekä tutkimukselle kiinnostavia tapauksia. Osallistujat tarvitsivat myös alatietoa, jota saatiin joko aikaisemmasta tutkimuksesta tai henkilökohtaisten kokemusten ja pitkäaikaisten kiinnostuksenkohteiden kautta. Lisäksi osallistujat tarvitsivat tehtävänratkaisutietoa koskien tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksessa tarvittavia työkaluja sekä koskien sääntöjä ja normeja, jotka ohjaavat tutkimustyötä. Tehtävänratkaisutietoon sisältyi myös sellainen tieto, jota osallistujat loivat omien tutkimustyöprosessiensa monitoroinnin avuksi tai edistääkseen omaa ajatustyötään tutkimustyön aikana. Kolmanneksi tarkastelimme osallistujien fokuksen muodostumista lähestymällä sitä episodisena ilmiönä tutkimustyöprosessissa, erotuksena käsitteellistykseen fokuksen muodostumisesta yksittäisenä tehtävävaiheena. Analyysi osoitti, että fokus muodostui episodisesti suhteessa osatehtäviin. Kun fokuksen muodostumista tarkasteltiin yleisemmällä tasolla koko datavuorovaikutuksen osalta, havaittiin että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja tehtävässä tarvittaviin menetelmiin.

Tutkimuksella on käytännön implikaatioita siihen, kuinka voidaan tukea akateemisten tutkijoiden vuorovaikutuksia tutkimusaineistojensa kanssa. Tutkimus myös syventää ymmärrystä tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta, siitä näkökulmasta millaisia ne ovat datavuorovaikutuksen konteksteissa. Lopuksi tutkimuksella on implikaatioita teoriankehittämiseen koskien fokuksen muodostumista.

Researchers interact with research data to create new knowledge. However, their work processes with research data are often viewed from the data perspective, as in data life-cycle models, without properly considering their real-world research work. The purpose of this dissertation is to examine academic researchers’ data interaction. By taking a task-based approach, we study the data interaction from the viewpoints of work processes, information needed, and focus formulation. By data interaction, we mean interaction between human and research data. Hence, this dissertation belongs to the field of information science and to the research of information interaction.

The participants of this study were academic researchers from Finnish universities, from the fields of history and media studies. Therefore, the scope of this study is on researchers who interact with research data to examine human phenomena. We collected two sets of research data. The first set was collected through interviews and shadowing with historians. The second set was collected through interviews with media scholars. We analysed the research data qualitatively.

First, the analysis showed that participants’ research work processes included qualitatively different types of task processes, with different actions and goals, that involved interactions with research data. Second, we utilized Byström’s information typology to analyse the information types needed in research work processes. The analysis showed that participants needed task information regarding research data and research data sources, and regarding the cases of interest to the research. Participants also needed domain information that was obtained either from earlier research or through personal experiences and long-term interests. Furthermore, participants needed task-solving information regarding the research methods and the tools required for the research and regarding the rules and norms that guide the research work. Task-solving information also included the kind of information that participants created to help them monitor their own research work processes or to assist them with their thinking during the research work. Third, we investigated participants’ focus formulation by approaching it as an episodic phenomenon in the research work process, in contrast to the conceptualization of focus formulation as a single task stage. The analysis showed that focus formulated episodically in relation to subtasks. When focus formulation was examined at a more general level for the entire data interaction, it was found that focus formulated episodically in relation to the task, the data used in the task, and the procedures required for the task.

The study has practical implications for how to support academic researchers’ interactions with their research data. The study also deepens the understanding of task information, domain information and task-solving information, from the viewpoint of what they are like in data interaction contexts. Lastly, the study has implications for theory development regarding focus formulation.