Eläinavusteinen työskentely lastensuojeluasiakkaiden tukena : Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien näkemyksiä työskentelyllä saavutettavista hyödyistä ja asiakkaissa havaituista positiivisista muutoksista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajien näkemyksiä eläinavusteisella työskentelyllä saavutettavista hyödyistä ja asiakkaissa havaituissa positiivisista muutoksista. Eläinavusteisen työskentelyn rajaan tässä tutkielmassa sosiaalipedagogiseen hevostoimintaa ja asiakkaat lastensuojelun asiakkaina oleviin lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia hyötyjä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajat näkevät eläimen läsnäololla työskentelyssä olevan? ja 2) Millaista positiivisia muutoksia eläinavusteinen työskentelyllä on havaittu lastensuojelussa asiakkaana olevien lasten ja perheiden tilanteeseen työskentelyä toteuttavien ohjaajien näkemyksen mukaan? Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaa.

Eläinavusteisella työskentelyllä on havaittu olevan ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistäviä vaikutuksia. Myös sosiaalityössä on alettu viime vuosina hyödyntämään tätä työmenetelmää. Eläinavusteinen työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista ammattilaisen toteuttamaa toimintaa. Eläinavusteista työskentelyä voidaan toteuttaa monenlaisten eläinten kanssa. Eläimiä hyödynnetään työskentelyssä myös lastensuojeluasiakkaiden kanssa. Heidän kanssaan usein eläinavusteinen työskentely aloitetaan siinä vaiheessa, kun lähes kaikki muut keinot on jo käytetty tilanteen parantamiseksi.

Saatujen tulosten perusteella sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla voidaan tukea lastensuojelun asiakkaita usealla eri osa-alueella. Keskeisimpänä esille nousi asiakkaan parempi sitoutuminen ja motivoituminen eläinavusteiseen työskentelyyn, suhteessa muunlaiseen tukeen. Suurimmat muutokset havaittiin haastateltavien ohjaajien näkemyksen mukaan saavutettavan silloin, kun asiakas on itse motivoinut työskentelyyn. Työskentelystä esille nousevia hyötyjä ohjaajat havaitsivat olevan asiakkaan kanssa nopeampi keskusteluyhteyteen pääseminen eläimen läsnä ollessa. Ohjaajat näkevät, että hevonen myös kykenee luomaan turvallisuudentunnetta, sekä hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on. Tulosten perusteella suurimpina havaittuina positiivisina muutoksina, joita sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla voidaan ohjaajien mukaan saavuttaa, oli havaittu ahdistuksen lieveneminen, sosiaalisten taitojen vahvistuminen, koulunkäynnin sujuminen, itsetunnon ja itsevarmuuden vahvistuminen, vuorovaikutuksen paraneminen, tunnesäätelytaitojen parantuminen, auktoriteetteihin luottaminen, terapiakuntoisuuden saavuttaminen ja keskittymiskyvyn lisääntyminen. Tulosten perusteella sosiaalipedagoginen hevostoiminta sopii lähes kaikenlaisten haasteiden tueksi ja kaikenlaisille lastensuojelun asiakkaille, poislukien erityisen aggressiivisesti käyttäytyvät lapset tai kovin allergiset ihmiset.