Implementation of Green Supply Chain Management Practices in Downstream Operations : Case - Manufacturing company

Abstract

Global warming and greenhouse gas reduction have been a substantial driver for a transition to sustainable business. To drive this transition efficiently, global regulation, such as corporate sustainability reporting directive (CSRD) set by the European Commission, is required. Moreover, manufacturing industry and its supply chains have a substantial role in carbon footprint reduction because supply chains can produce 5–11 more emissions than companies’ own operations. Especially downstream operations are important because sustaining and creating customer-end relationships require comprehensive and continuous effort. Due to the novelty of CSRD and the context dependency of green supply chain management (GSCM), there is an increasing need for GSCM research. Research gaps in GSCM literature are related to a lack of depth in GSCM dimensions and a lack of implementation aspects. Hence, the objective of this thesis is to create a conceptual framework for the implementation of green supply chain management practices in the context of downstream operations. The research was conducted as a qualitative case study. The case company is a big global actor that manufactures material handling solutions for multiple industries. Due to the case company’s size of operations, the research scope was narrowed to cover one configure-to-order (CTO) product that had a global supply network and high annual delivery volumes. Moreover, manufacturing and product design functions were excluded from the scope. Data was collected via interviews, and the interviewees were selected from four different company functions and different organizational levels. Thematic analysis was applied as an analysis method to analyze the interview data. The thematic analysis established first order concepts, second order themes, and aggregate dimensions with which the research questions were answered. Findings propose that green downstream practices have a positive effect on each down-stream performance dimension (economic, operational, environmental). Regarding factors affecting implementation, competitiveness, intra-company actions, dynamic market, co-operation, and social aspects drive the implementation of downstream practices. In turn, lack of compatibility between current operations and green downstream practices, lack of business potential, employee level aspects, external stakeholders, and lack of external knowledge prevent the implementation of green downstream practices. Applicable green downstream practices can be categorized under four aggregate dimensions that are internal environmental management, green forward logistics, green packaging, and reverse logistics. Empirical results are supported by theoretical results and they complement each other. Empirical results are conceptualized which deepens the understanding of the implementation of green downstream practices via constructed aggregate dimensions, second order themes, and first order concepts. This thesis also considers GSCM practices separately in the context of downstream operations which is not done extensively in the academic literature. For managers, this thesis provides insights to different organizational levels which contributes to a comprehensive and efficient implementation of green downstream practices. Due to the novelty of CSRD, quantitative research of the effects of GSCM practices and Scope 3 related practices need to be studied in the future.

Ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen ovat olleet merkittäviä ajureita yritysten siirtyessä kestävään liiketoimintaan. Kestävän liiketoiminnan tehokkaaseen siirtymään tarvitaan kansainvälistä regulaatiota, kuten Euroopan komission asettamaa vastuullisuus-raportointidirektiiviä (CSRD). Lisäksi valmistava teollisuus ja tämän toimitusketjut ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen vähentämisen näkökulmasta, koska toimitusketjut voivat tuottaa 5–11 kertaa enemmän päästöjä kuin yritysten omat toiminnot. Erityisesti toimitusketjun alavirran operaatiot ovat tärkeitä, koska asiakkaissuhteiden luominen ja ylläpito vaativat laajaa sekä jatkuvaa panostusta yritysten näkökulmasta. Vihreän toimitusketjun hallinnan tutkimusta tarvitaan enemmän CSRD:n uutuuden ja vihreän toimitusketjun hallinnan kontekstiriippuvuuden takia. Vihreiden käytäntöjen käyttöönottoon liittyvät tekijät ja vihreiden toimitusketjun käytäntöjen ulottuvuuksien puute ovat selkeitä aukkoja akateemisessa kirjallisuudessa. Tämän takia diplomityön tavoitteena on luoda käsitteellinen viitekehys vihreiden toimitusketjun käytäntöjen käyttöönotosta alavirran toiminnoissa. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tapausyritys on suuri globaali toimija, joka valmistaa materiaalien käsittelyyn liittyviä ratkaisuja monille toimialoille. Tapausyrityksen operaatioiden laajuuden takia tutkimuksen laajuutta kavennettiin. Tutkimus keskittyi yhteen konfiguroitavaan tuotteeseen, jonka toimitusverkosto oli globaali ja vuosittaiset toimitusvolyymit olivat suuria. Tämän lisäksi valmistamisen ja tuotesuunnittelun toiminnot rajattiin pois tutkimuksesta. Tutkimuksen data kerättiin haastatteluilla, ja haastateltavat valittiin neljästä eri yrityksen funktiosta sekä eri organisaation tasoilta. Haastatteluaineistoon käytettiin temaattista analyysiä analyysimenetelmänä, joka tuotti kokonaisulottuvuuksia, toisen asteen teemoja ja ensimmäisen asteen konsepteja. Näiden avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin. Diplomityön tuloksien mukaan vihreillä alavirran käytännöillä on positiivinen vaikutus alavirran eri ulottuvuuksiin (taloudellinen, operatiivinen ja ekologinen). Vihreiden käytäntöjen käyttöönoton ajurit liittyvät kilpailullisuuteen, yrityksen sisäisiin toimintoihin, dynaamiseen markkinaan, yhteistyöhön ja sosiaalisiin tekijöihin. Käyttöönottoa hidastavat tekijät liittyvät puolestaan nykyisen toiminnan ja vihreiden käytäntöjen yhteensopivuuden puutteeseen, liiketoimintapotentiaalin puutteeseen, työntekijöihin, ulkoisiin toimijoihin ja ulkoisen tiedon puutteeseen. Soveltuvat vihreät alavirran käytännöt voidaan kategorisoida neljään kokonaisulottuvuuteen, jotka ovat sisäinen ympäristöjohtaminen, vihreä asiakastoimitusten logistiikka, vihreä pakkaaminen ja käänteinen logistiikka. Teoreettiset tulokset tukevat empiirisiä tuloksia ja molemmat myös täydentävät toisiaan. Empiiristen tuloksien käsitteellistäminen lisää teoreettisten tuloksien syvyyttä luotujen kokonaisulottuvuuksien, toisen asteen teemojen ja ensimmäisen asteen konseptien kautta. Lisäksi diplomityössä käsitellään erikseen toimitusketjun vihreitä käytäntöjä alavirran kontekstissa, mikä ei ole tavallista akateemisissa kirjallisuudessa. Tämä diplomityö tarjoaa myös näkemyksiä eri organisaatiotason johtajille, mikä myötävaikuttaa tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen vihreiden alavirran käytäntöjen käyttöönottoon yrityksissä. CSRD:n uutuuden takia tulevaisuuden tutkimuksissa pitäisi painottaa kvantitatiivisia vihreiden käytäntöjen vaikutusanalyyseja ja Scope 3 kasvihuonekaasuihin liittyviä käytäntöjä.