Liikkumistottumusten muutokset raitiotiekäytävässä: Hervannan raitiotiehaaran tarkastelu

Abstract

Tampere on muuttovoittoinen kaupunki, jonka kasvu on viime vuosina ollut suurta. Vuonna 2023 asukasluvun kasvun suhteen tehtiin niin määrällinen kuin suhteellinenkin ennätys, kun asukasluku kasvoi vuoden aikana noin 6000 asukkaalla ylittäen 255 000 asukkaan rajan. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen valmistuminen vuonna 2021 on parantanut Tampereen kykyä vastata nopeaan väestönkasvuun. Tampereen raitiotie on merkittävän liikennehankkeen lisäksi kaupunkikehityshanke, jonka linjauksessa on huomioitu Tampereen maankäytöllinen ja yhdyskuntarakenteellinen kehittyminen. Raitiotien tavoitteena on yhdistää Tampereen keskeisiä ja kehittyviä alueita ja keskuksia Tampereen ydinkeskustaan.

Diplomityön tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus raitiotiellä on ollut liikkumistottumuksiin Hervannan raitiotiehaaralla. Työssä tarkasteltiin Tampereen raitiotien ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen Hervannan haaran Turtola–Hervantajärvi-väliä ja sen kahdeksan raitiotiepysäkin lähialueita. Työssä tarkasteltiin liikkumistottumuksia ja niiden muutoksia vuosien 2017–2023 aikana. Työssä tutkittiin, millä työn tarkastelualueilla raitiotiellä on ollut merkittävimpiä vaikutuksia liikkumistottumuksiin, ja mistä nämä muutokset johtuvat. Työssä tarkasteltiin Hervannan raitiotiehaaran lisäksi kahta vertailualuetta Tampereelta, jonne raitiotie on rakenteilla tai suunnitteilla.

Työn päätutkimusmenetelmiä olivat käyttäjäkyselyt ja paikkatietotarkastelut, joissa tarkasteltiin muun muassa joukkoliikenteen matkustajamääriä, autoliikennemääriä sekä autonomistustietoja. Paikkatietotarkastelut toteutettiin QGIS-paikkatieto-ohjelmistolla. Työssä toteutettiin kirjallisuuskatsaus joukkoliikenteeseen ja autoiluun vaikuttaviin tekijöihin liittyen sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia.

Osana diplomityötä toteutettiin kaksi käyttäjäkyselyä, joista toinen toteutettiin Hervannan raitiotiehaaralla ja toinen vertailualueilla Lentävänniemessä ja Härmälänrannassa. Hervannan raitiotiehaaralle suunnatun kyselyn avulla saatiin tietoa raitiotien vaikutuksista vastaajien liikkumistottumuksiin. Vertailualueiden kyselyn tavoitteena oli saada tietoa alueilla matkustavien henkilöiden nykyisistä liikkumistottumuksista. Käyttäjäkyselyt ja paikkatietotarkastelut toteutettiin menetelmillä, joiden avulla Härmälänrannan ja Lentävänniemen vertailualueiden kehitystä ja muutoksia alueen liikkumistottumuksissa on mahdollista tutkia tulevaisuudessa tarkemmin.

Hervannan raitiotiehaaralla joukkoliikennematkojen nousijamäärissä Tampereen keskustan suuntaan on tapahtunut vuoden 2021 jälkeen selkeää kasvua, ja raitiotielinjan 3 nousijamäärät ovat olleet kasvussa jokaisella pysäkillä yhtä lukuun ottamatta. Raitiotie on parantanut joukkoliikenteen palvelutasoa etenkin Hervannassa raitiotielinjan lähiympäristössä sekä Hervantajärvellä. Palvelutasoluokitukset ovat nousseet erityisesti raitiotiepysäkkien läheisyydessä, mutta laskeneet joillakin alueilla, joilla bussipysäkkejä on poistettu käytöstä ja bussilinjoja on vähennetty.

Työn tuloksista nousi esiin jatkotutkimuskohteiksi vaihtopysäkkien yksityiskohtaisempi tarkastelu niiden toimivuuden kehittämiseksi. Vaihtopysäkkien jatkotutkiminen korostuu syöttöliikenteen kannalta olennaisimmilla raitiotiepysäkeillä, joilla vuorokauden nousijamäärät ovat korkeita. Myös raitiotiepysäkkien kulkuyhteyksissä nousi työn tulosten perusteella esiin kehitettävää, ja jatkotutkimuskohteeksi on ehdotettu eniten käytettyjen reittien laajempaa tarkastelua ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Raitiotiepysäkit on suunniteltu esteettömiksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi, mutta myös niille kuljettujen reittien tulisi olla näiden suunnitteluperiaatteiden mukaisia siten, että raitiotiepysäkeille olisi mahdollisimman yksinkertaista ja turvallista saapua niin kävellen kuin liikkumisen apuvälineillä.