Rakennushankkeen osapuolten sitouttaminen urakoitsijan näkökulmasta

Abstract

Rakennushanke on projekti, jolla on monia eri osapuolia. Rakennushankkeen kertaluontoisen ja vakioimattoman luonteensa vuoksi osapuolet vaihtuvat ja voivat aiheuttaa ongelmia hankkeen onnistumiselle. Tämä tutkimus pyrki löytämään ratkaisuja rakennushankkeen osapuolten hallintaan. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullisen tutkimuksen menetelmistä kirjallisuuskatsaus ja teemahaastattelu. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin alkuun leania yleisesti, jonka jälkeen leania rakentamisessa. Seuraavaksi käsiteltiin rakennushankkeen eri osapuolia, luoden viitekehystä osapuolten hallintaan. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin syyt osapuolten hallintaan. Syiksi tunnistettiin rakennushankeen onnistumisen varmistaminen ja ongelmien minimointi hankkeen aikana. Rakennushankkeen osapuolet jaoteltiin sisäisiin ja ulkoisiin osapuoliin. Sisäisiksi osapuoliksi tunnistettiin projektiorganisaation jäsenet, kuten tilaaja, urakoitsijat ja suunnittelijat. Ulkoisiksi osapuoliksi tunnistettiin käyttäjät, viranomaiset, naapurit ja yhteiskunta. Osapuolet on tunnistettava ja luokiteltava niiden vaikuttavuuden mukaan. Vaikuttavuutta voidaan arvioida osapuolten vallan, intressien, ennalta-arvaamattomuuden, kiireellisyyden ja legitimiteetin avulla. Osapuolille on niiden vaikuttavuuden mukaan suoritettava erilaisia toimenpiteitä, jolloin osapuolten luokittelu on tärkeää. Luokan mukaan, osapuolia täytyy pitää tarkasti silmällä, iloisena, informoituina tai pidettävä niistä tarkasti huolta. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin, että osapuolten välisiä suhteita on rakennettava, jotta rakennushanke onnistuisi mahdollisimman hyvin. Suhteiden rakentaminen koostuu yhteistyöstä, kontrollista, koordinaatioista ja yhteistoiminnasta. Kirjallisuudesta löydettyjä keinoja osapuolten hallintaan olivat yhteistyö, avoin kommunikaatio, Big Room – työskentely, ihmisläheisyys, avoimuus ja säännöllinen tiedottaminen. Osapuolten sitouttamisen viestinnän keinoiksi löydettiin kirjallisuuskatsauksesta vakuuttelu, deputaatio, antaminen ja vastaanottaminen, lisätyö ja joustavuus. Näiden lisäksi tunnistettiin kiireellisyyden tunteen aikaansaaminen sitouttamisen keinoksi. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta osapuolten välinen etäisyys jaoteltiin yrityksen ominaisuuksiin, verkoston ominaisuuksiin ja hankekäytäntöihin liittyviin haasteisiin. Etäisyydellä tarkoitetaan osapuolten välistä kitkaa, jonka lisääntyminen aiheuttaa haasteita hankkeen onnistumiselle. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin oleellisimmat urakointimuodot tutkimuksen kannalta. Näitä olivat KVR-urakointi ja allianssi. Tutkimuksessa urakkamuotojen ominaispiirteistä pystyttiin löytämään keinoja osapuolten sitouttamiseen. Keinoiksi löydettiin eri maksuperusteet ja suunnittelun ohjaus. Lisäksi allianssin luonne, luo edellytykset tehokkaaseen osapuolihallintaan. Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimuksen tavoitteiden perusteella laadittiin haastattelututkimus kysymykset, jotka käytiin läpi työn ohjaajan kanssa. Haastatteluja pidettiin 6 kappaletta. Kaikki haastateltavat olivat toimeksiantajayrityksellä töissä. Kysymykset oli jaettu viiteen teemaan. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen pohjalta pohdittiin osapuolten sitouttamista urakoitsijakeskeisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että kirjallisuuskatsauksen menetelmiä on käytetty jonkin verran käytännössäkin. Kaikkia menetelmiä ei oltu käytetty haastattelututkimuksen perusteella. Lopuksi tutkimuksessa koostettiin osapuolten hallinnan edellytysten, keinojen ja tulosten pohjalta toimintamallin, jolla kohdeyritys voi parantaa osapuolten hallintaa.