Lähtölogistiikan suorituskyvyn ja sen mittaamisen kehittäminen
Rauvala, Petteri (2024)
2024
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409278982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409278982
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan suomalaisen teollisuuden yrityksen lähtölogistiikan suorituskykyä ja sen mittaamisen nykytasoa. Tässä kontekstissa keskitytään erityisesti suorituskykyyn vaikuttaviin osa-alueisiin sekä eroavaisuuksiin eri toimintaympäristöissä.
Tutkimus toteutettiin ensin kartoittamalla kirjallisuudessa esille tulleita mittareita sekä haastattelemalla kohdeyrityksen asiakkaita, työntekijöitä sekä logistisia kumppaneita. Kirjallisuuskatsauksella taustoitettiin alustavia mahdollisia mitattavia ja käytettäviä osa-alueita haastattelujen sekä teorian pohjaksi. Kohdeyrityksen työntekijöitä haastattelemalla tunnistettiin prosesseissa yleisiä ongelmia ja heikkouksia sekä kartoitettiin mittauksen nykytilaa sekä sen tietotarpeita. Asiakkaiden haastattelulla pyrittiin saavuttamaan ymmärrystä logistisesta suorituskyvystä sekä mahdollisista mittaustarpeista. Logististen kumppanien haastattelulla arvioitiin heidän kykyään vastata kohdeyrityksen mittaustarpeisiin sekä saamaan ymmärrystä suorituskyvyn mittaamisesta.
Tuloksissa havaittiin, että logistiikan suorituskyvyn mittaamista ei kannata rajoittaa vain logistisen alihankkijan suorituskyvyn mittaukseen, vaan näkökulmaa kannattaa laajentaa myös oman yrityksen toimintaan. Samalla tunnistettiin mm. puutteita operatiivisen ja taktisen tason mittareissa. Nämä osa-alueet sisältävät mm. mittareita, jotka liittyvät toimitusketjun joustavuuteen, toimitusaikoihin sekä kuljetusyhteistyön laatuun. Kommunikaatio tunnistettiin kaikkien osapuolien välillä erittäin olennaiseksi osa-alueeksi, mutta toisaalta vaikeasti mitattavaksi osa-alueeksi.
Tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeyritykselle annettiin kehitysehdotuksia mm. ehdottamalla mittareita, joita kannattaisi implementoida pääasiassa operatiiviselle puolelle. Koska taloudelliset mittarit olivat hyvällä tasolla jo ennestään, keskityttiin ehdotuksissa muihin osa-alueisiin. Näillä on tarkoitus saavuttaa tarkempi kuva kokonaistoimitusajasta globaalisti sekä ymmärtää lähtölogistiikan ongelmakohtia. Nämä mahdollistavat paremman ymmärryksen lähtölogistiikan eri vaiheista, joka toisaalta mahdollistaa paremman prosessin tuntemuksen ja asiakaspalvelun. Muina osa-alueina ehdotettiin kuljetusyhteistyön mittaamista laadullisesti arvioiden tietyin aika välein kriittisimpien kumppanien kanssa määrällisten mittareiden lisäksi. Esille tuotiin prosessimalli, jolla mittareita voidaan alkaa kokonaisvaltaisesti implementoimaan sekä tiedon hallintamalli organisaation osaston ymmärryksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä ehdotettiin suorituskyvyn parantamiseksi muutoksia mm. viestinnän prosesseihin.
Kaikilla kehitysehdotuksilla pyritään siihen, että ymmärrystä saadaan kehitettyä organisaation sisällä sekä ulkopuolella ja pystytään tunnistamaan haasteellisia mutta myös toisaalta onnistuvia osa-alueita suorituskyvyssä. Tämä mahdollistaa puolestaan liiketoiminnan kehittämisen entisestään sekä strategisten tavoitteiden tavoittelun sekä uudelleen arvioinnin.
Työssä kävi ilmi, että kaikkia osa-alueita ei ole yksinkertaista mitata niiden laadullisen luonteen takia. Yksi näistä on esimerkiksi asiakaspalvelu. Olennaisiksi haasteiksi tunnistettiin mm. tietojärjestelmien hajanaisuus, joka voi vaikuttaa tiedon siirtämiseen järjestelmästä toiseen. This study focuses on inspecting the performance of the outbound logistics and its measurements current level at a Finnish industrial company. This context includes especially areas that affect performance and the differences that occur in different areas of operations.
The study was conducted first by mapping different measurements that have been proposed in the literature regarding supply chain performance and secondly by interviewing the case company’s customers, employees and logistics partners. The literature review was used to map initial and possible areas to measure and to form the base for theory section and interviews.
By interviewing the employees of the case company, some general problems and weaknesses were recognized in some of the processes. Additionally, these were used to clarify the current state of performance measurement, and its information needs for the future. By interviewing the customers, the goal was to gain knowledge about the logistics performance locally and about possible measurement needs that would be based on the customers’ needs or mutual needs between the customer and the case company. The interviews conducted with the logistics partners were conducted in order to gain valuable insight into their ability to match the measurement needs of the case company and logistics performance measurement in general.
It was found in the results that focusing just on the performance of the logistics partner in the long run won’t benefit the overall logistics performance, but the measurement should also include the areas of the case company’s logistics. At the same time, it was recognized that partially the operative and tactical level metrics are not as thorough as they maybe should be. These concerned metrics in the areas such as supply chain flexibility, lead times and logistics partnership and their quality. Communication was also considered extremely valuable between all the stakeholders participating to the outbound logistics in the results of the study. On the other hand, it’s a very difficult area to measure quantitively.
Based on the results of the study, several development suggestions were given to the company by proposing different metrics which could be beneficial if implemented mainly in the operative areas. Because financial metrics were already at a very good level, the focus was mainly on other areas of performance. By these, the objective was to gain a better understanding, for example, of the total lead time globally. This enables a better understanding of the different phases of the outbound logistics and distribution in general, which on the other hand enables more in-depth knowledge of the process and customer service. Other suggestions focused on the measurement of the qualitative areas of the logistics performance between set time frames especially with the most critical partners in addition to the quantitative metrics. A process model to implement and manage the metrics was also introduced in the latter side of the study and in addition a governance model for knowledge sharing and management was suggested to improve the knowledge management of the logistics department. Other smaller development suggestions focused on, for example the communication with the stakeholders.
Every development suggestion was focused on improving the knowledge that the case organization would gain through the measurement and knowledge sharing. This information could also be used externally with suitable partners to recognize areas of weakness and development. These itself enable reaching the business and strategic objectives as well as reassessment of the aforementioned.
The study raised concerns regarding the measurement of qualitative areas in terms of logistics performance, for example customer service level, due to their challenging nature from measurement perspective. Another challenging area, especially in the case company’s context was the diversity of the different information systems which can decrease the abilities to transfer data from one system to another.
Tutkimus toteutettiin ensin kartoittamalla kirjallisuudessa esille tulleita mittareita sekä haastattelemalla kohdeyrityksen asiakkaita, työntekijöitä sekä logistisia kumppaneita. Kirjallisuuskatsauksella taustoitettiin alustavia mahdollisia mitattavia ja käytettäviä osa-alueita haastattelujen sekä teorian pohjaksi. Kohdeyrityksen työntekijöitä haastattelemalla tunnistettiin prosesseissa yleisiä ongelmia ja heikkouksia sekä kartoitettiin mittauksen nykytilaa sekä sen tietotarpeita. Asiakkaiden haastattelulla pyrittiin saavuttamaan ymmärrystä logistisesta suorituskyvystä sekä mahdollisista mittaustarpeista. Logististen kumppanien haastattelulla arvioitiin heidän kykyään vastata kohdeyrityksen mittaustarpeisiin sekä saamaan ymmärrystä suorituskyvyn mittaamisesta.
Tuloksissa havaittiin, että logistiikan suorituskyvyn mittaamista ei kannata rajoittaa vain logistisen alihankkijan suorituskyvyn mittaukseen, vaan näkökulmaa kannattaa laajentaa myös oman yrityksen toimintaan. Samalla tunnistettiin mm. puutteita operatiivisen ja taktisen tason mittareissa. Nämä osa-alueet sisältävät mm. mittareita, jotka liittyvät toimitusketjun joustavuuteen, toimitusaikoihin sekä kuljetusyhteistyön laatuun. Kommunikaatio tunnistettiin kaikkien osapuolien välillä erittäin olennaiseksi osa-alueeksi, mutta toisaalta vaikeasti mitattavaksi osa-alueeksi.
Tutkimuksen tulosten pohjalta kohdeyritykselle annettiin kehitysehdotuksia mm. ehdottamalla mittareita, joita kannattaisi implementoida pääasiassa operatiiviselle puolelle. Koska taloudelliset mittarit olivat hyvällä tasolla jo ennestään, keskityttiin ehdotuksissa muihin osa-alueisiin. Näillä on tarkoitus saavuttaa tarkempi kuva kokonaistoimitusajasta globaalisti sekä ymmärtää lähtölogistiikan ongelmakohtia. Nämä mahdollistavat paremman ymmärryksen lähtölogistiikan eri vaiheista, joka toisaalta mahdollistaa paremman prosessin tuntemuksen ja asiakaspalvelun. Muina osa-alueina ehdotettiin kuljetusyhteistyön mittaamista laadullisesti arvioiden tietyin aika välein kriittisimpien kumppanien kanssa määrällisten mittareiden lisäksi. Esille tuotiin prosessimalli, jolla mittareita voidaan alkaa kokonaisvaltaisesti implementoimaan sekä tiedon hallintamalli organisaation osaston ymmärryksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä ehdotettiin suorituskyvyn parantamiseksi muutoksia mm. viestinnän prosesseihin.
Kaikilla kehitysehdotuksilla pyritään siihen, että ymmärrystä saadaan kehitettyä organisaation sisällä sekä ulkopuolella ja pystytään tunnistamaan haasteellisia mutta myös toisaalta onnistuvia osa-alueita suorituskyvyssä. Tämä mahdollistaa puolestaan liiketoiminnan kehittämisen entisestään sekä strategisten tavoitteiden tavoittelun sekä uudelleen arvioinnin.
Työssä kävi ilmi, että kaikkia osa-alueita ei ole yksinkertaista mitata niiden laadullisen luonteen takia. Yksi näistä on esimerkiksi asiakaspalvelu. Olennaisiksi haasteiksi tunnistettiin mm. tietojärjestelmien hajanaisuus, joka voi vaikuttaa tiedon siirtämiseen järjestelmästä toiseen.
The study was conducted first by mapping different measurements that have been proposed in the literature regarding supply chain performance and secondly by interviewing the case company’s customers, employees and logistics partners. The literature review was used to map initial and possible areas to measure and to form the base for theory section and interviews.
By interviewing the employees of the case company, some general problems and weaknesses were recognized in some of the processes. Additionally, these were used to clarify the current state of performance measurement, and its information needs for the future. By interviewing the customers, the goal was to gain knowledge about the logistics performance locally and about possible measurement needs that would be based on the customers’ needs or mutual needs between the customer and the case company. The interviews conducted with the logistics partners were conducted in order to gain valuable insight into their ability to match the measurement needs of the case company and logistics performance measurement in general.
It was found in the results that focusing just on the performance of the logistics partner in the long run won’t benefit the overall logistics performance, but the measurement should also include the areas of the case company’s logistics. At the same time, it was recognized that partially the operative and tactical level metrics are not as thorough as they maybe should be. These concerned metrics in the areas such as supply chain flexibility, lead times and logistics partnership and their quality. Communication was also considered extremely valuable between all the stakeholders participating to the outbound logistics in the results of the study. On the other hand, it’s a very difficult area to measure quantitively.
Based on the results of the study, several development suggestions were given to the company by proposing different metrics which could be beneficial if implemented mainly in the operative areas. Because financial metrics were already at a very good level, the focus was mainly on other areas of performance. By these, the objective was to gain a better understanding, for example, of the total lead time globally. This enables a better understanding of the different phases of the outbound logistics and distribution in general, which on the other hand enables more in-depth knowledge of the process and customer service. Other suggestions focused on the measurement of the qualitative areas of the logistics performance between set time frames especially with the most critical partners in addition to the quantitative metrics. A process model to implement and manage the metrics was also introduced in the latter side of the study and in addition a governance model for knowledge sharing and management was suggested to improve the knowledge management of the logistics department. Other smaller development suggestions focused on, for example the communication with the stakeholders.
Every development suggestion was focused on improving the knowledge that the case organization would gain through the measurement and knowledge sharing. This information could also be used externally with suitable partners to recognize areas of weakness and development. These itself enable reaching the business and strategic objectives as well as reassessment of the aforementioned.
The study raised concerns regarding the measurement of qualitative areas in terms of logistics performance, for example customer service level, due to their challenging nature from measurement perspective. Another challenging area, especially in the case company’s context was the diversity of the different information systems which can decrease the abilities to transfer data from one system to another.