Jätevesiviemäriverkoston viettoviemärien kuntoarvio: zoom-kuvauksiin perustuva kuntoindeksilaskenta
Moilanen, Pekka (2024)
Moilanen, Pekka
2024
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-09-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409248877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409248877
Tiivistelmä
Jätevesiviemäriverkoston viettoviemäreissä esiintyy rakenteellisia ja toiminnallisia häiriöitä, jotka indikoivat viemärin kunnosta. Jätevesiviemäriverkoston kuntoa voidaan arvioida viemärikuvauksilla, joissa eri häiriöt tunnistetaan. Eräs viemärikuvausmenetelmä on zoom-kuvaukset, joissa tutkittava viemäri kuvataan kameralaitteiston zoom-toiminnolla tarkastuskaivosta. Zoom-kuvauksia käytetään yleensä tarkempaa tutkimusta vaativien kohteiden paikantamiseen. Viemärikuvauksia voidaan hyödyntää kuntoindeksilaskennassa, jossa tutkittavalle kohteelle määritetään kuntoindeksiluku, joka kuvaa viemärin kuntoa. Kuntoindeksi määräytyy eri tekijöistä, esimerkiksi viemärikuvauksista ja viemärin iästä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten zoom-kuvausten tulokset soveltuvat kuntoindeksien muodostamiseen, kun kuntoindeksien perusteella laaditaan jätevesiviemäriverkoston viettoviemärien yleispiirteinen kuntoarvio. Lisäksi zoom-kuntoindeksejä verrataan aikaisemmin laaditussa saneerausohjelmassa laskettuihin kuntoindekseihin, jotka on määritetty ilman viemärikuvauksia. Vertailun perusteella arvioitiin kuntoindeksilaskentaan pohjautuvan kuntoarvion soveltuvuutta, joka ei ota huomioon viemärikuvauksia yhtenä tekijänä.
Ensin tutkimuksessa Tampereen Vesi Oy:n zoom-kuvausmateriaalista tunnistettiin kaivoväleittäin viettoviemärien häiriöt VVY:n kuntotutkimusoppaan perusteella. Tämän jälkeen kaivoväleille laskettiin zoom-kuntoindeksit, joihin käytettiin tekijöinä häiriöiden kuntoluokkia sekä kriittisyyttä kuvaavia kertoimia. Zoom-kuvausmateriaalin avulla laskettujen zoom-kuntoindeksien yhtälö pohjautui saneerausohjelman kuntoindeksien yhtälöön, josta oli kuitenkin muokattu kriittisyyteen liittyviä kertoimia. Lopulta jokaiselle kaivovälille määritettiin zoom-kuntoluokitus (hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono) kuntoindeksien suuruuden perusteella.
Zoom-kuvausten analysointivaiheessa havaittiin, että zoom-kameralla näkee tutkittavaan viemäriin rajallisesti, koska tutkittavaa häiriötä ei yleensä pääse tutkimaan läheltä. Tämän takia osa häiriöistä jäävät kokonaan havainnoimatta. Zoom-kuntoindeksejä ei pystytty validoimaan esimerkiksi TV-kuvausten avulla laskettujen kuntoindeksien kautta. Zoom-kuvausmenetelmän rajoitteiden takia ja zoom-kuntoindeksien epävarmuuden takia ei zoom-kuvauksiin perustuvaa kuntoindeksilaskentaa suositella suurten kunnossapidollisten tai saneeraukseen liittyvien päätösten pohjaksi. Zoom-kuntoindeksien ja -kuntoarvion sekä saneerausohjelman kuntoindeksien ja kuntoarvion vertailu tehtiin kahdessa skenaariossa. Vertailun mukaan 62 % kaivoväleistä sai saman kuntoluokituksen zoom-kuntoarvion ja saneerausohjelman kuntoarvion välillä. Kuntoindeksilaskenta ilman viemärikuvauksia soveltuu hyvin tilanteeseen, kun halutaan nopeasti karkea kuntoarvio, jolla myöhemmät kuntotutkimustoimenpiteet voidaan perustella. Zoom-kuvaukset, niihin perustuvat kuntoarviot ja kuntoarviot, joissa ei hyödynnetä viemärikuvauksia, auttavat kuntotutkimuksissa säästämällä vesilaitosten aikaa ja resursseja, kun kaikkia jätevesiviemäriverkoston kohteita ei tarvitse suoraan tutkia TV-kuvauksilla.
Ensin tutkimuksessa Tampereen Vesi Oy:n zoom-kuvausmateriaalista tunnistettiin kaivoväleittäin viettoviemärien häiriöt VVY:n kuntotutkimusoppaan perusteella. Tämän jälkeen kaivoväleille laskettiin zoom-kuntoindeksit, joihin käytettiin tekijöinä häiriöiden kuntoluokkia sekä kriittisyyttä kuvaavia kertoimia. Zoom-kuvausmateriaalin avulla laskettujen zoom-kuntoindeksien yhtälö pohjautui saneerausohjelman kuntoindeksien yhtälöön, josta oli kuitenkin muokattu kriittisyyteen liittyviä kertoimia. Lopulta jokaiselle kaivovälille määritettiin zoom-kuntoluokitus (hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono) kuntoindeksien suuruuden perusteella.
Zoom-kuvausten analysointivaiheessa havaittiin, että zoom-kameralla näkee tutkittavaan viemäriin rajallisesti, koska tutkittavaa häiriötä ei yleensä pääse tutkimaan läheltä. Tämän takia osa häiriöistä jäävät kokonaan havainnoimatta. Zoom-kuntoindeksejä ei pystytty validoimaan esimerkiksi TV-kuvausten avulla laskettujen kuntoindeksien kautta. Zoom-kuvausmenetelmän rajoitteiden takia ja zoom-kuntoindeksien epävarmuuden takia ei zoom-kuvauksiin perustuvaa kuntoindeksilaskentaa suositella suurten kunnossapidollisten tai saneeraukseen liittyvien päätösten pohjaksi. Zoom-kuntoindeksien ja -kuntoarvion sekä saneerausohjelman kuntoindeksien ja kuntoarvion vertailu tehtiin kahdessa skenaariossa. Vertailun mukaan 62 % kaivoväleistä sai saman kuntoluokituksen zoom-kuntoarvion ja saneerausohjelman kuntoarvion välillä. Kuntoindeksilaskenta ilman viemärikuvauksia soveltuu hyvin tilanteeseen, kun halutaan nopeasti karkea kuntoarvio, jolla myöhemmät kuntotutkimustoimenpiteet voidaan perustella. Zoom-kuvaukset, niihin perustuvat kuntoarviot ja kuntoarviot, joissa ei hyödynnetä viemärikuvauksia, auttavat kuntotutkimuksissa säästämällä vesilaitosten aikaa ja resursseja, kun kaikkia jätevesiviemäriverkoston kohteita ei tarvitse suoraan tutkia TV-kuvauksilla.