Henkilöstöhyvinvoinnin julkisjohtaminen kasvatusorganisaatiossa : Opettajien työhyvinvointi julkisjohtamisen kysymyksenä
Leivo, Ville (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409238835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409238835
Tiivistelmä
Henkilöstöhyvinvointi on yksi opetusalan haasteista. Esimerkiksi työhön kohdistuvat paineet, stressi ja työn hallinnan puute kuormittavat työntekijöitä. Positiivista on se, että henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää johtamisella. Koska suomalainen koulutus pohjautuu lähtökohtaisesti julkisen sektorin toimintaan, tulee opetushenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä tarkastellakin julkisen johtamisen näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opetusalan henkilöstöhyvinvoinnin kehittämistä julkisjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa opetusalan henkilöstöhyvinvoinnin ja johtamisen välisistä yhteyksistä, kehityskulusta sekä tavoista ratkaista henkilöstöhyvinvoinnin haasteita julkisen johtamisen sisältöä tarkastellen.
Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena monimetoditutkimuksena. Aineistona käytettiin koulujen henkilöstön hyvinvointiprofiiliaineistoja lukuvuosilta 2007-2008, 2012-2013 ja 2017-2018. Aineistot haettiin Tietoarkiston sähköisestä palvelukokonaisuudesta Ailasta. Aineistot kerättiin peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilökunnalta strukturoidulla itsetäytettävillä verkkolomakkeilla. Osallistuneita oppilaitoksia oli lukuvuonna 2007-2008 113 ja henkilöitä 1753, lukuvuonna 2012-2013 oppilaitoksia oli 147 ja henkilöitä 2176 ja lukuvuonna oppilaitoksia oli 88 ja henkilöitä 1542. Aineistoista pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä aineistojen ja julkisen johtamisen sisällön välillä, kartoittamaan henkilöstöhyvinvoinnin kehityskulkua ja löytämään henkilöstöhyvinvoinnin kehittämisen kannalta kehitettäviä johtamisalueita. Tutkimuksen avulla tuotettiin henkilöstöhyvinvoinnin kehittämisen toimenpide-ehdotus.
Tulosten mukaan henkilöstöhyvinvointi on yhteydessä julkisen johtamisen sisältöön. Sisältöaluekohtaisen tarkastelu paljasti eri sisältöalueiden painottuvan merkityksellisyydeltään eri tavoin hyvinvointiprofiileissa. Tutkimuksen aikana havaittiin, että henkilöstöhyvinvoinnin kehityskulku on suhteellisen vaihteleva. Ensimmäisten kahden lukuvuoden välillä muutos oli positiivista, kun viimeisen kahden lukuvuoden välillä henkilöstöhyvinvoinnin kehitys muuttui kielteiseksi. Kokonaiskehitys kaikkien lukuvuosien välillä on ollut lähinnä positiivista. Kehityskulku osoittautui johtamisen sisältöalueista riippuvaiseksi tekijäksi. Tietyt sisältöalueet painottuvat kiireellisyystarpeeltaan eri tavoin. Erityisesti resurssien johtaminen vaatii panostuksia, mutta myös strategian, prosessien, työyhteisöjen ja osaamisen sisältöalueet kaipaavat kehitystyötä.
Jatkotutkimustarpeiksi ehdotetaan tutkimusasetelman toistamista lähempänä nykyhetkeä. Lisäksi jatkotutkimusedotuksiin kuuluu perehdyttämisen vaikutuksen huomioiminen. Tutkimusta suositellaan sovellettavaksi myös tutkimuksessa analyysin ulkopuolelle jätettyjen sisältöalueiden osalta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opetusalan henkilöstöhyvinvoinnin kehittämistä julkisjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa opetusalan henkilöstöhyvinvoinnin ja johtamisen välisistä yhteyksistä, kehityskulusta sekä tavoista ratkaista henkilöstöhyvinvoinnin haasteita julkisen johtamisen sisältöä tarkastellen.
Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena monimetoditutkimuksena. Aineistona käytettiin koulujen henkilöstön hyvinvointiprofiiliaineistoja lukuvuosilta 2007-2008, 2012-2013 ja 2017-2018. Aineistot haettiin Tietoarkiston sähköisestä palvelukokonaisuudesta Ailasta. Aineistot kerättiin peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilökunnalta strukturoidulla itsetäytettävillä verkkolomakkeilla. Osallistuneita oppilaitoksia oli lukuvuonna 2007-2008 113 ja henkilöitä 1753, lukuvuonna 2012-2013 oppilaitoksia oli 147 ja henkilöitä 2176 ja lukuvuonna oppilaitoksia oli 88 ja henkilöitä 1542. Aineistoista pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä aineistojen ja julkisen johtamisen sisällön välillä, kartoittamaan henkilöstöhyvinvoinnin kehityskulkua ja löytämään henkilöstöhyvinvoinnin kehittämisen kannalta kehitettäviä johtamisalueita. Tutkimuksen avulla tuotettiin henkilöstöhyvinvoinnin kehittämisen toimenpide-ehdotus.
Tulosten mukaan henkilöstöhyvinvointi on yhteydessä julkisen johtamisen sisältöön. Sisältöaluekohtaisen tarkastelu paljasti eri sisältöalueiden painottuvan merkityksellisyydeltään eri tavoin hyvinvointiprofiileissa. Tutkimuksen aikana havaittiin, että henkilöstöhyvinvoinnin kehityskulku on suhteellisen vaihteleva. Ensimmäisten kahden lukuvuoden välillä muutos oli positiivista, kun viimeisen kahden lukuvuoden välillä henkilöstöhyvinvoinnin kehitys muuttui kielteiseksi. Kokonaiskehitys kaikkien lukuvuosien välillä on ollut lähinnä positiivista. Kehityskulku osoittautui johtamisen sisältöalueista riippuvaiseksi tekijäksi. Tietyt sisältöalueet painottuvat kiireellisyystarpeeltaan eri tavoin. Erityisesti resurssien johtaminen vaatii panostuksia, mutta myös strategian, prosessien, työyhteisöjen ja osaamisen sisältöalueet kaipaavat kehitystyötä.
Jatkotutkimustarpeiksi ehdotetaan tutkimusasetelman toistamista lähempänä nykyhetkeä. Lisäksi jatkotutkimusedotuksiin kuuluu perehdyttämisen vaikutuksen huomioiminen. Tutkimusta suositellaan sovellettavaksi myös tutkimuksessa analyysin ulkopuolelle jätettyjen sisältöalueiden osalta.