Maanvastaisen puukoolatun alapohjarakenteen korjausvaihtoehdot
Viitasalo, Kalle (2024)
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-10-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409238834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202409238834
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan maanvastaisen puukoolatun alapohjarakenteen korjausvaihtoehtoja. Työssä perehdytään rakenteen historiaan, riskeihin, korjausvaihtoehtoihin ja niiden valintaan. Tavoite on löytää eri korjausvaihtoehdot rakenteelle ja ohjeistus vaihtoehdon valintaan. Työ toteutetaan kirjallisuustutkimuksena. Työn päälähteenä toimii Ympäristöministeriön korjausopas ”Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus”.
Kyseinen rakenneratkaisu oli runsaasti käytössä 1960–1980-luvulla. Nykyisin rakenne on kuitenkin luokiteltu riskirakenteeksi ja hyvän rakennustavan vastaiseksi. Rakenteen ongelmat johtuvat pitkälti eristeen puuttumisesta betonilaatan alapuolelta. Merkittävimmät rasitustekijät rakenteelle ovat maaperän kapillaarinen kosteus ja sisäilmasta kondensoituva kosteus, jotka aiheuttavat mikrobivaurioita rakenteessa.
Työssä jaettiin korjausvaihtoehdot kolmeen eri kategoriaan A, B ja C. Korjausvaihtoehto A on mittavin ja tarkoittaa rakenteen perusteellista uusimista. Korjausvaihtoehto C on suppein ja tarkoittaa ilmatiiviyden parantamista. Korjausvaihtoehto B tarkoittaa rakenteen osittaista uusimista. B kategorian korjausvaihtoehtoja työssä on kaksi kappaletta. Yhteensä tarkasteltavia korjausvaihtoehtoja on siis neljä kappaletta.
Kaikille korjausvaihtoehdoille suoritettiin SWOT-analyysi, jonka avulla esitettiin vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi korjausvaihtoehdon valinnasta luotiin vuokaavio. Määräävimmiksi tekijöiksi korjausvaihtoehdon valinnassa osoittautui käyttöikätavoite ja terveydelle haitalliset vauriot rakenteessa.
SWOT-analyysien ja vuokaavion avulla pystytään luomaan suuntaa antava ohjeistus korjausvaihtoehdon valintaa varten. Korjaaminen on kuitenkin monimutkainen prosessi ja jokaiselle kohteelle tulee valita yksilöllinen kohteeseen sopiva korjausvaihtoehto. Työn perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että rakenteen kokonaan uusiminen on lähtökohtaisesti paras ja turvallisin vaihtoehto. Aina kuitenkaan se ei ole mahdollista tai kannattavaa, jolloin tulee turvautua rakenteen osittaiseen uusimiseen. Tiivistyskorjaukset soveltuvat korjauksiin, joissa käyttöikätavoite on vähäinen ja vauriot eivät ole mittavia.
Kyseinen rakenneratkaisu oli runsaasti käytössä 1960–1980-luvulla. Nykyisin rakenne on kuitenkin luokiteltu riskirakenteeksi ja hyvän rakennustavan vastaiseksi. Rakenteen ongelmat johtuvat pitkälti eristeen puuttumisesta betonilaatan alapuolelta. Merkittävimmät rasitustekijät rakenteelle ovat maaperän kapillaarinen kosteus ja sisäilmasta kondensoituva kosteus, jotka aiheuttavat mikrobivaurioita rakenteessa.
Työssä jaettiin korjausvaihtoehdot kolmeen eri kategoriaan A, B ja C. Korjausvaihtoehto A on mittavin ja tarkoittaa rakenteen perusteellista uusimista. Korjausvaihtoehto C on suppein ja tarkoittaa ilmatiiviyden parantamista. Korjausvaihtoehto B tarkoittaa rakenteen osittaista uusimista. B kategorian korjausvaihtoehtoja työssä on kaksi kappaletta. Yhteensä tarkasteltavia korjausvaihtoehtoja on siis neljä kappaletta.
Kaikille korjausvaihtoehdoille suoritettiin SWOT-analyysi, jonka avulla esitettiin vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi korjausvaihtoehdon valinnasta luotiin vuokaavio. Määräävimmiksi tekijöiksi korjausvaihtoehdon valinnassa osoittautui käyttöikätavoite ja terveydelle haitalliset vauriot rakenteessa.
SWOT-analyysien ja vuokaavion avulla pystytään luomaan suuntaa antava ohjeistus korjausvaihtoehdon valintaa varten. Korjaaminen on kuitenkin monimutkainen prosessi ja jokaiselle kohteelle tulee valita yksilöllinen kohteeseen sopiva korjausvaihtoehto. Työn perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että rakenteen kokonaan uusiminen on lähtökohtaisesti paras ja turvallisin vaihtoehto. Aina kuitenkaan se ei ole mahdollista tai kannattavaa, jolloin tulee turvautua rakenteen osittaiseen uusimiseen. Tiivistyskorjaukset soveltuvat korjauksiin, joissa käyttöikätavoite on vähäinen ja vauriot eivät ole mittavia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10837]